Turusta Helsinkiin ja takaisin 30 min välein. OnniBus.
Kampus
22.02.2017

Miltä muraalien Ylioppilaskylä voisi näyttää?

Teksti:
Miikka Rusi
Kuvat:
Alette Grandell, Ruu Aho, Konsta Horma
  • Konsta Hormia: "Seinän lähettyvillä kasvavista männyistä tuli mieleen, kuinka riippuvainen ihminen on ympyröivän luonnon ekosysteemeistä. Onhan mielikin omanlaisensa ekosysteemi."
  • Tässä sama seinä tällä hetkellä.

Muraalit ovat yleistymässä Suomen kaupunkikuvassa nopeasti. Saadaanko niitä myös Ylioppilaskylään?

Kun Yo-kylää rakennettiin 1970-luvulla, suunnittelukilpailun voittaneet arkkitehdit halusivat korostaa ’rakenteiden pelkistettyä kauneutta’, kuten strukturalismin ihanteisiin kuului.

Niinpä kylän asukkaita ympäröivät tänäkin päivänä nuo tutut harmaat betonikuutiot, joissa on kieltämättä omanlainen viehätyksensä.

Monessa keskieurooppalaisessa kaupungissa on kuitenkin havahduttu pitämään yhdenmukaista ja tasapaksua lähiörakentamista ongelmana. Tämän päivän kaupunkisuunnittelun ihanteisiin kuuluukin rakennuksien ja kaupunkitilan omaperäisyys, vuorovaikutteisuus sekä yksilöllisyys.

Ratkaisua haetaan usein maalipurkista.

Suurikokoiset seinämaalaukset, tuttavallisemmin muraalit, ovat saapuneet viime vuosien aikana ryminällä myös Suomeen. Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen UPEA-katutaidefestivaali, jossa taiteilijat toteuttivat suuria teoksia seitsemään kaupunkiin ympäri maata.

Muraaleja maalattiin myös Turkuun. Viiteen turkulaiseen kiinteistöön ilmestyi viime vuonna kookkaat seinämaalaukset osana festivaalia ja Turun nuorisotyön 70-vuotisen historian juhlintaa.

Turun nuorisopalveluiden toiminnanjohtaja Tatu Moision mielestä katutaide luo kaupunkiin kiinnekohtia, jotka kytkevät asukkaan ympäristöönsä. Lisäksi ne tuovat tuttuun maisemaan yllätyksellisyyttä.

”Onnistunut katutaide tuo kaupunkimaisemaan uuden näkökulman. Se voi olla maalauksen aihe, värimaailma tai se, miten teos on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa”, hän kuvailee.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Alette Grandell: "Mietin, miten luonto ja kaupunki kohtaavat ja miten se vaikuttaa viihtymiseen. Kuvituksella haluan kertoa, miten pieni taideyllätys kaupunkiympäristössä voi avata mielikuvitusta ja lisätä väriä arkeen.”

Turun kaupunki on talven aikana selvittänyt kaupunkilaisten suhtautumista jo maalattuihin muraaleihin kyselyllä.

”Vastaanotto on ollut pääsääntöisesti hyvin positiivista, vaikka muraali konseptina on ollut monille ihan uusi”, hän toteaa.

Turussa on ennen viime vuotta ollut muutama suuri seinämaalaus. Esimerkiksi Eskelin parkkitalon ystävyyskaupunkimuraali maalattiin vuonna 1998 ja sitä tuoreempi Eerikinkatu 7:n muraali vuonna 2011.

Viime vuoden jättimaalauksia voi puolestaan bongata viidestä kohteesta: Ursininkadulta, Kaskenkadulta, Laivateollisuudenkadulta, Lemminkäisenkadulta ja Luostarinkadulta.

Myös purkutalot ovat saaneet koristusta pintaansa: turkulaistaiteilija Jukka Hakanen on maalannut näyttäviä teoksiaan useisiin purkutuomion saaneisiin kiinteistöihin.

Luultavasti tunnetuin esimerkki Hakasen maalauksista on Turun sataman lähelle vuonna 2013 maalattu teos Turun joutsen, joka purettiin vuonna 2016.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ruu Aho: "Muurit ja aidat eivät estä meitä. Halusin tehdä vakavan graffitin ilman machoilua. Nynnykovikset, liittykäämme yhteen."

Turun kaupungin kaunistamisrahaston kyselyssä kaupunkilaiset ovat voineet myös ehdottaa kohteita tuleville taideteoksille.

”Yllättävän monessa vastauksessa mainitaan Ylioppilaskylä tai kampusalue”, Moisio paljastaa.

Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverinen pitää ajatusta seinämaalauksesta kiinnostavana.

”Suhtaudun asiaan avoimin mielin. Haasteena olisi ehkä sopivan paikan löytäminen – pitäisi löytää sellainen pinta, jossa teos pääsisi hyvin esille.”

Kaiken kaikkiaan julkisen taiteen lisääminen Yo-kylään on hänen mukaansa kannustettava hanke.

”Kyllä tällainen elävöittää, ja taide sopii hyvin Ylioppilaskylän luonteeseen”, Haverinen kiteyttää.

 

Gallup: Sopisivatko muraalit Ylioppilaskylään?

"Tykkään kyllä ajatuksesta. Videopeleihin liittyvä aihe voisi sopia tänne, koska peliala työllistää opiskelijoita." 

Kalle Junell, puusepän koulutus

"Muraalit sopisivat tänne hyvin, koska niissä on usein luova ja värikäs ote. Ylioppilaskylään sopisi jokin poliittisesti kantaaottava teos." 

Inga Sahlberg, kasvatustiede

"Kyllähän muraalit tavallaan piristävät. Hyvä aihe voisi olla vaikka luonto, kuten kova tuosta joesta." 

Fanny Lindfors, psykologia 

"Minusta ne ovat hienoja ja oikeiden taiteilijoiden tekemät työt olisivat tervetulleita. Hyvä aihe voisi olla suvaitsevaisuus, maailmanrauha tai luonto – joku hyviä arvoja esille tuova teos."

Saara Walle, ei opiskele 

 

Lue lisää:

TYS:n talouden pelastajasta tulikin sen lamauttaja

Läheltä piti, ettei 50-vuotisjuhliaan viettävää TYS:ä olisi enää olemassakaan. 1970-luvulla ylioppilaskylään visioitiin nimittäin valtavaa kongressikeskusta ja omaa rautatieasemaa. Mammuttihankkeen muistoina ovat seitsemän miljoonan euron velat ja nykyinen Caribia. (11/2016)

Vuosikymmen 17,9 neliön varassa

Tero Ahlgrenilla tuli elokuussa täyteen kymmenen vuotta Ylioppilaskylän yksiössään. Kylän länsipuolella on kaikki hänelle tarpeellinen lähikaupasta ja kotoisasta Three Beers -baarista alkaen. Parasta kylässä on Ahlgrenin mukaan ”omaksi kuuluva yhteisö”. (8/2016)

Televisio tuli kylään

Vuonna 1984 Turun ylioppilaskylän sai opiskelijoiden oman kaapelikanavan Kylä-TV:n. Reilun parin vuoden ajan toimineella kanavalla saattoi nähdä muun muassa Ylen tulevan uutisankkurin, itse tuotetun lännenelokuvan, kunnianhimoista kulttuurijournalismia tai Pekka Siitoimen. (3/2016)

Opiskelijat haluavat asua yksin

Soluasunnot eivät kiinnosta turkulaisopiskelijoita. TYS rakennuttaa jatkossa lähinnä yksiöitä ja harkitsee Ylioppilaskylän itäpuolen purkamista. (4/2016)