Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Kampus
20.09.2017

"Näistä ei luovuta ikinä!" – Viitta on historian opiskelijan haalari

Teksti:
Venla Valtanen
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Alun perin viittoihin ei ommeltu haalarimerkkejä, mutta etiketti on höllentynyt. Anniina Yli- Kahila (vas.) ja Veera Semi esittelevät viittojaan.

Opiskelijahaalarit ovat jokaiselle tuttuja – mutta mitä ovat hämmennystä, ihastusta ja ihmettelyä herättävät mustat viitat, ja ketkä niitä oikein kantavat?

"Toden sanoakseni, idea viitoista taitaa olla tärkein akateeminen saavutukseni.”

Näin toteaa Kirsi Äyräs, yksi kolmesta viittojen ”keksijästä”, Turun yliopiston historianopiskelijoiden 50-vuotisjuhlajulkaisussa. Kun haalarit yleistyivät 1980-luvulla, päättivät historianopiskelijat sonnustautua johonkin hieman persoonallisempaan.

Mutta miksi juuri viittaan?

”Viitta oli luonteva valinta, sillä Turun yliopistoa edeltäneen Turun Akatemian opiskelijat pukeutuivat mustaan viittaan”, kertoo kulttuurihistoriaa opiskeleva Veera Semi.

”Viitta on Kritiikki-perheen symboli”, tuumii puolestaan yleisen historian opiskelija Anniina Yli-Kahila, joka tulee samalla tiivistäneeksi viitan käyttöperiaatteen: viittaa voi käyttää kuka tahansa Kritiikkiin eli yleistä historiaa, kulttuurihistoriaa tai Suomen historiaa opiskelevien ainejärjestöön kuuluva.

PAITSI TYYLIKÄS, viitta on myös käytännöllinen asuste. Siitä saa tarpeen vaatiessa piknikviltin, eväsnyytin tai vaikkapa pimennysverhon.

”Vappuisin on tullut nukuttuakin viitan alla”, opiskelijat kertovat.

Viitat tehdään alusta loppuun itse: joka vuosi uudet historianopiskelijat tilaavat kankaat, ja monipäiväisissä viittatalkoissa Kritiikin hallitus sekä tuutorit auttavat fukseja nuppineulojen laitossa, ompelussa ja kahvinkeitossa.

”Ompelin hikipajassa viime vuonna varmaan kymmenen viittaa!”, Semi muistelee.

Valtaosa opiskelijoista käyttää viittaa muutaman kerran vuodessa: vappuna, viittabileissä sekä Mustien viittojen yönä, jolloin fuksit saavat viitan ensi kertaa ylleen Henrik Gabriel Porthanin patsaan juurella.

”Tunnelma on juhlallinen, kun uudet opiskelijat vannovat viittavalan lyhtyjen valaistessa iltaa”, Yli-Kahila sanoo.

Viittavalassa opiskelija vannoo, ettei ikinä pue haalareita tai pese viittaansa – ainoastaan Aurajokeen kastautuminen vappuhulinoissa on sallittua.

”Alun perin viittojen kirjoittamattomiin sääntöihin kuului, ettei niihin saa ommella haalarimerkkejä. Nykyään jokainen toimii niin kuin parhaaksi näkee.”

VIITAT OVAT kauniita, pitkäikäisiä ja käytännöllisiä, mutta ennen kaikkea ne luovat yhteenkuuluvuutta.

”Viittariemu on ylimmillään historianopiskelijoiden kulkueissa, joissa marssimme keskustaan liput ja viitat hulmuten”, Semi kuvailee.

”Huvittavia kommentteja saa kuulla usein. Kerran yksi opiskelija ihmetteli bileitämme katsellessa, miksi Tuomiokirkkopuisto on täynnä ankeuttajia”, Yli-Kahila naurahtaa.

Semi jatkaa:

”Useimmat kehuvat viittojamme, ja kaikki huomauttelu on lopulta hyväntahtoista.”

Kumpikin opiskelijoista näkee viittojen tulevaisuuden valoisana.

”Viittojen tilausmäärät nousevat jatkuvasti, ja erityisesti uudet opiskelijat ovat niistä innoissaan”, Semi kertoo.

”Viitta merkitsee rakkautta, riemua, iloa, hyväksyntää…” Yli-Kahila luettelee.

”Näistä ei luovuta ikinä!”

 

Lue lisää:

10 kultaista sääntöä: Näin käytät haalareita oikeaoppisesti

Nro 3: "Lahkeesta voi vaihtaa kaistaleen seurustelukumppanin kanssa. Mikäli haluaa säästellä lahkeitaan, kannattaa tämä tehdä vasta suhteen vakavoituessa. Jos ero koittaa, voi oman lahkeen silti periä takaisin, joskin se on harvinaista." (9/2017)

Uusi ylioppilaan laulukirja tuo sitsisävelet tähän päivään

Lisää viinaa mun lasiin, lisää laseja pöydälle. Lisää pöytiä näihin juhliin, lisää juhlia kansalle. (9/2017)

Colleget valtasivat kampuksen – Turku luo uutta opiskelijakulttuuria

Opiskelijahaalarit ovat saaneet varteenotettavan kilpailijan: Turussa jo tuhannet opiskelijat pukeutuvat ainejärjestöjen omiin collegeihin. (8/2017)