Kampus
08.10.2019

Pääsihteerinä Rauli Elenius oli pedantti, mutta taitoi puujalkavitsit ja pukeutui tarvittaessa vaikka Lumikiksi – nyt hän siirtyi opintovapaalle kymmenen vuoden TYY-uran jälkeen

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Rauli Elenius ja Wäinö Aaltosen tekemä Aino-veistos. Kun TYY muutti väistötiloihin 2016 toimiston remontin takia, Aino käärittiin Tylkkäreihin ja kuljetettiin itse nokkakärryllä.

Kun Rauli Elenius liikkuu toimistolla, on kuin hän ei koskettaisi lattiaa.

Ikään kuin hän ei tarvitsisi oviin avaimia eikä puhumiseen suuta. Hänen verkkainen olemuksensa saattaa sijaita vaakatasossa pöydällä, tai pitkine jalkoineen taukotilan sohvalla, kun työpisteet loppuvat kesken.

Hän on Rehtorinpellonkatu 4 A:n kotikissa, josta ei ensikohtaamisella osaa sanoa, onko kynnet esillä vai sisälle vedettynä.

On ollut hauska seurata, kuinka monen ensivaikutelma Raulista on, että hän tuntuu virallisuudessaan pelottavalta. Kuva muuttuu, kun tutustuu tarkemmin Raulin pedanttiin tapaan hoitaa asioita.

Elenius, 32, toimi Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) pääsihteerinä vuosina 2013 ja 2015–2019, tehtävän vaatimalla pieteetillä.

Kerran se pukeutui rastikierrokselle Lumikiksi, kun kaikki hallituslaiset olivat häntä [lähes olemattomasti] lyhyempiä.

Tämän vuoden syyskuussa 2019 koitti opintovapaa. Filosofian maisterista tulee juristi.

Pääsihteerin sijaiseksi valittiin TYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Petra Peltonen.

Ylioppilaskunnan kaltaisessa työympäristössä ei kannata viipyä liian pitkään.

”Oli jo siinä rajoilla.”
 

YLIOPISTON ALKAESSA nuori Elenius mietti: nyt olisi hyvä tilaisuus tutustua ihmisiin eri paikoista ja taustoista! Lukiossa hän oli viihtynyt omissa porukoissaan eikä tuonut itseään esille.

Tapasin Raulin ensimmäistä kertaa syksyllä 2010 Soihdunkantajien Poliittisten laulujen kebab-sitseillä. Rauli oli aika cool, vähän hippi. Sillä oli päällä takki, jonka selkään oli ommeltu kysymysmerkin muotoon nappeja ja nippeleitä.

Opiskelijatoiminta tempaisi nopeasti mukaansa, Elenius valittiin historian ainejärjestön Kritiikin hallituksen puheenjohtajaksi.

Olin P-klubin hallituksessa. Meillä oli viereiset toimistot Kritiikin kanssa. Usein iltaisin tehtiin omia juttuja ja huudeltiin seinän läpi, olisiko siellä toisessa toimistossa joku juttukaveri. Eräänä noista illoista askarreltiin Raulin kanssa lahja TYYn vuosijuhlille: Abstrakti muotokuva Jukka Vornasesta, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajasta.

Ainejärjestökaverit pyysivät Eleniusta ehdokkaaksi edustajistovaaleihin 2009. Hän tuli valituksi, kenties tunnettuus ainejärjestössä auttoi. Vaalikentällä ei juuri tarvinnut kamppailla.

Edustajisto tuntui tutulta maailmalta, vain ammattimaisemmalta ja järjestelmällisemmältä.

Sinne valitut opiskelijat käyttävät ylioppilaskunnassa ylintä valtaa. He tekevät päätöksen 14 000 jäsenestä koostuvan organisaation budjetista ja linjavedoista.

”Askel eteenpäin; ei ylitsepääsemättömän iso, juuri sopiva.”

Edessä oli paljon tehtävää: edustajisto sai eteensä jo valmistellun Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntien yhdistymisen.

Ura aukeni. Seuraavana vuonna Elenius haki TYYn hallitukseen, sitä seuraavana TYYn hallituksen puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajavuoteen 2011 osui eduskuntavaalit ja Perussuomalaisten jytky. Taidemuseonmäellä pitämässään vappupuheessa Elenius puolusti avointa yhteiskuntaa ja tasa-arvoa. Kesken puheen yleisöstä kuului huuto: ”Saatanan kommunisti!”.

”Se oli sinänsä kiinnostavaa, koska en ottanut millään tavalla kantaa tuotantovälineiden omistukseen.”

Rauli on tosi sivistynyt, hänen kanssaan pystyy keskustelemaan ihan mistä vain. Paitsi jalkapallosta ja jääkiekosta. Eikä Euroviisuista.

Puujalkavitsejä ja sanaleikkejä tulee ikävä.

Vuonna 2012 Elenius toimi TYYn järjestö- ja tiedotussihteerin sijaisena, seuraavana vuonna jo pääsihteerin sijaisena.

”Mielelläni olisin TYYssäkin edelleen jollain tavalla mukana”, Elenius totesi Tylkkärin haastattelussa sijaisuuden päättyessä.

Toive toteutui.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen


Tyy istutti Turun yliopiston entiselle rehtorille Kalervo Väänäselle puun alakampukselle kesällä 2019.

Alaisten ja työtovereiden mukaan Elenius on reilu ja helposti lähestyttävä esihenkilö, joka uskaltaa antaa palautetta, silloin kun on tarve.

Rauli pitää viimeiseen asti oman porukkansa puolia ja huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta uskaltaa kuitenkin vaatia kaikilta täyttä panosta yhteisen hyvän eteen.

Kehityskeskustelut muuttuvat usein tavoitepalavereiksi, joissa pitää keksiä missä haluaa kehittyä seuraavan neljänneksen aikana.

Jos oli itse vaatimaton, Rauli aina keksi jotakin. Sellaisten ihmisten kanssa on kiva työskennellä, jotka osaavat tuoda sinusta parhaat puolet esiin.

Mutta Rauli kävelee ihan sairaan nopeasti. Kahdesti kehityskeskustelussa jalkani menivät rakoille, kun käveltiin niin kovaa.

Myöhemmin hän hidasti vauhtia.

Kun oli kolmekymppisten aika, Elenius kutsui juhliinsa kaikki työkaverit ja ystävät. Hän piti heille kauniita puheita, muisti mainita jokaisen vieraan nimeltä.

Työkavereista hän kertoi, mitä oli oppinut meiltä, se oli jotenkin tosi vaikuttavaa.

Hän on kiinnostunut työntekijöiden asioista, mutta ”ei liikaa”. Hän luottaa alaisiinsa eikä pelkää luovuttaa kontrollia muille.

Elenius täydensi osaamistaan tekemällä töiden ohessa yritysjohtamisen tutkinnon – se pitkitti pääsihteerin pestiä parilla vuodella.

Rauli osaa reflektoida omia kehittämiskohteitaan, mikä on johtajalle yksi tärkeimpiä taitoja.

Kiitosta Elenius saa myös ylioppilastalojen monivuotisen peruskorjauksen onnistuneesta hallinnoimisesta sekä toimistotyön ammattimaistamisesta.

Hän kertoi pääsihteerihaastattelussa valintatoimikunnalle, että haluaa tulla muistetuksi esihenkilönä, joka sai paljon aikaan ja oli reilu, hauska ja mukava.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Hyvät ystävät juhla voi alkaa, sankarille me nostamme maljaa. Tääl ei juodakaan kolmosen kaljaa… Eleniuksen lempijuomalaulu TYYn laulukirjasta on Hyvät ystävät. “SIllä saa aina juhlat hyvin käyntiin.”

KUN ELENIUKSELTA itseltään kysyy, mikä on hänen perintönsä, hänellä on vastaus valmiina.

”TYY tietää nyt paremmin, mitä se tekee ja miksi.”

Ylioppilaskunta teettää säännöllisesti sisäisiä kyselyitä henkilöstölle. Vuosien varrella niissä oli korostunut ymmärryksen puute TYYn tarkoituksesta.

”Uusimmassa kyselyssä ongelmaa ei enää ollut.”

Byrokratia on Eleniuksen mukaan pienentynyt: kokouksiin viedään vähemmän päätösasioita, sen sijaan niitä delegoidaan eteenpäin. Paperia on vähennetty, sähköinen valmistelu ja etäkokoukset lisäävät tehokkuutta.

”Joskus meistä ivailtiin, että olemme Suomen paperinmakuisin ylioppilaskunta.”

Suomen ylioppilaskuntien liiton avausseminaarissa 2016 Rauli ja Jyri Lähdemaa ottivat ylivoimaisen voiton Danceoke-kilpailussa. Rauli nosti Jyrin ilmaan ja pyöritti häntä ’Peto on irti’ -biisin tahtiin.

Muuten Elenius näkee, että TYYssä asiat saadaan aikaan vähemmällä työllä kuin muissa ylioppilaskunnissa. Syynä on kenties yliopisto.

”Turussa yliopisto on muuttunut hitaammin kuin muualla, sillä koko rakennetta ei ole myllätty uusiksi.”

Elenius pitää ylioppilaskunnan suhdetta yliopistoon hyvänä, vaikka toisinaan eri mieltä ollaankin. Keskeiset kysymykset liittyvät vallankäyttöön: kuinka paljon johdettavilla ihmisillä on valtaa johtamisen tapoihin, millä tavalla yliopistossa jaetaan rahaa yksiköille.

Yhteisymmärrys on löydetty esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa. Yhdessä on pohdittu, millainen opiskelijan oma vastuu opinnoista on ja miten yliopisto voi tukea, jotta vastuun kanssa pärjää.

”Yliopisto on ottanut opiskelijoiden pahoinvoinnin vakavasti.”
 

TURUSSA ON monitieteinen yliopisto, mutta opiskelijat identifioituvat vahvasti omiin oppiaineisiinsa. ”Me ja ne” -hengen muodostuminen on luonnollista, mutta se on myös mahdollinen ongelma, Elenius pohtii.

”Jos ajattelemme maailman viheliäisiä ongelmia ja tiedemaailman väkisinkin tapahtuvaa yhteistyötä, toivoisin, että opiskelijoiden keskuudessa olisi enemmän yhteishenkeä.”

Elenius ei ole yliopistossa juuri törmännyt sen kaltaiseen identiteetin rakentamiseen, jossa korostetaan eroja muihin.

”Ensimmäinen negatiivinen kokemus oli Suomen armeijassa: identiteetti omaan yksikköön luotiin haukkumalla naapurikasarmeja. Epäilemättä sitä tapahtuu yliopistollakin.”

Kaikki naljailu ei liene pahasta.

”Jos haalarimerkissä lukee ”liian rehti oikikseen”, tuskin moni oikkari siitä loukkaantuu – mutta jos sitsilaulut rakennettaan muiden haukkumisen varaan, se voi olla liikaa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen


TYYn kellariin on kertynyt tavaroita. Eleniuksen lähemmässä tarkastelussa kuivalta vaikuttava juomaleili.

SKENAARIO: YLIOPPILASKUNTAA ei ole. Pian tulisi tarve sen kaltaisen järjestelmän luomiseksi, Elenius sanoo.

Jos ainoat opiskelijoiden yhteenliittymät olisivat tiedekuntatasolla, varsin nopeasti syntyisi tilanne, jossa muutamassa tiedekunnissa asiat olisivat paremmin.

”Yhdenvertaisuuden kannalta ei voi olla niin, että eri tiedekunnissa opiskelijoita kohdellaan eri tavoilla.”

Jonkun pitäisi siis yleisemmällä tasolla käydä keskusteluja siitä, kuinka opiskelijoiden asioita hoidetaan ja kuinka heitä kohdellaan.

’Hajota ja hallitse’ perustuu siihen, että yhtenäinen vastavoima puuttuu. Ilmeistä on, että yhdessä opiskelijat ovat vahvempia, Elenius sanoo.

”Siitä riippumatta, onko automaatiojäsenyys oikein, on selvää, että heikommin resursoitu ylioppilaskunta toimisi huonommin jäsenten edun ajamiseksi ja aseman parantamiseksi.”

Haasteena ylioppilasliikkeessä on kilpailu opiskelijan huomiosta. Ärsykkeitä ja ajankäyttömahdollisuuksia on valtavasti.

”En halua moralisoida opiskelijoita. Se vain on realiteetti uusien medioiden ja globalisoituneen internetmaailman aikana.”

Miten huomion saisi kohdistumaan omaan opiskeluympäristöön? Miten opiskelijatoiminta tuntuisi kiinnostavalta ja se koettaisiin tärkeäksi ja opiskelijaa itseään hyödyttäväksi?

Mitään helppoa ratkaisua Elenius ei pysty antamaan.

”Hyvä tapa suolata seuraajani.”

Jähmeän leikkisä hymy.
 

ULKONA VIHMOO syksyn vettä, mutta Eleniuksella on sateenvarjo mukana. Onhan hänellä tweedtakki päällä.

Rauli oli tyylillisesti kameleontti, se saattoi tulla maanantaina töihin vaaleanpunaisissa housuissa ja tiistaina puvussa. Koskaan ei tiennyt.

Hän pitää varjoa molempien yllä, ja kysyy, kuinka töissä menee.

Kursivoidut kohdat ovat sitaatteja Rauli Eleniuksen alaisilta ja työkavereilta. Elenius on toiminut kirjoittajan esihenkilönä.

Lue lisää

Opiskelijakulttuurin murros ja suorituskeskeinen ilmapiiri huolettavat TYYn tulevaa pääsihteeriä Petra Peltosta: ”Tämä on yksi asia, josta toivoisin järjestöjen viestivän meille.”

Tylkkäri haastatteli TYYn uutta pääsihteeriä Petra Peltosta keväällä 2019Peltonen on huolissaan vallitsevasta ilmapiiristä. Siitä on tullut hektinen, suorituskeskeinen ja kilpailuhenkinen. ”Ilmiö vaikuttaa suuresti opiskelijoiden hyvinvointiin, eikä sitä ole helppo taklata.” (4/2019)

Kolme pitkää saapasparia

Löylyt läpinäkyvässä saunassa, keskustelua vapauden olemuksesta ja tukkimiehen kirjanpitoa toimistolla nukutuista öistä. Kolme pitkän linjan TYY-jäärää muistelee vuosiaan ylioppilaskunnan palveluksessa ennen kuin jättää saappaansa uusien toimijoiden täytettäviksi. (14/2013)