Kampus
02.10.2014

Palo säästi, Helsinki vei

Teksti & Kuvat:
Heikki Isotalo
  • Kuvitus: Leo Pahta

Pitkä vankkurijono kiemurteli Suurta Rantatietä pitkin Turusta Helsinkiin mukanaan Turun Akatemian irtaimisto. Elettiin vuotta 1828, ja yliopisto muutti tuoreeseen pääkaupunkiin. Mitä kaikkea mukaan oli lastattu?

Turun Akatemia perustettiin 1640 - nimensä mukaisesti Turkuun. Turun palon 1827 jälkeen se määrättiin muuttamaan Helsinkiin, jossa se toimii yhä tänä päivänä Helsingin yliopistona. Opinahjon viimeiseksi päärakennukseksi Turussa jäi Akatemiatalo.

Turussa on tunnettu jo pian kaksisataa vuotta katkeruutta menetetystä yliopistosta. Ensimmäisenä muistetaan aina mainita yliopiston mukanaan viemät Akatemiatalon juhlasalin ovet ja kateederi, jotka nykyään koristavat Helsingin yliopiston juhlasalia. Mukana muuttivat myös kirjaston rippeet, yliopiston esinekokoelmat, taidetta, opetus- ja tutkimusvälineitä sekä muuta irtaimistoa.  Käytännössä kaikki se vähä, mikä säästyi tuhoisalta Turun palolta.

"Ethän sinä muuttaessasikaan jätä tuoleja vanhaan asuntoon, vaan otat ne mukaasi”, Helsingin yliopistomuseon johtaja Sten Björkman selventää.

On hyvä muistaa, että Helsinkiin ei muuttanut ainoastaan kiinteää omaisuutta, vaan yliopistoinstituutio kokonaisuudessaan: yliopiston hallinto, professorit, opiskelijat ja traditiot. Esimerkiksi Turun Akatemian perustamisvuonna teetetyt promootiokulkueiden edellä kannetut hopeavaltikat ovat yhä käytössä.

”Proffat jatkoivat samojen luentojen pitämistä kuin Turussakin. Myös juhlaperinne ja traditiot jatkuivat. Lähes kaikkialla muualla Euroopassa promootioperinteet hiljalleen hävisivät. Helsingin yliopiston traditio periytyy vuodelta 1640”, Björkman korostaa.

Akatemia jätti jälkeensä enemmän kuin muiston. Turkuun jäi palosta vain vähäisesti vaurioitunut Akatemiatalo, tähtitorni sekä muutama uransa loppupuolella oleva tiedemies, joka ei halunnut muuttaa yliopiston mukana Helsinkiin. Näistä nimekkäimpänä mainittakoon alkuaineenkin löytänyt kemisti Johan Gadolin (1760—1852), jonka käyttämä laboratoriorakennus sijaitsee yhä Luostarinkadulla. Nykyisin lastenkotina toimivan rakennuksen historiasta muistuttaa enää ”mainehikkaalle kemistille” omistettu muistolaatta.

Turkulaisen kulttuuriperinnön vaalijana tunnettu poliittisen historian professori Timo Soikkanen pitää ymmärrettävänä sitä, että irtain esineistö pysyy Helsingissä. Akatemiatalon kustavilaiseen sisustukseen koskemista hän ei kuitenkaan hyväksy.

”Ovet eivät kuulu irtaimistoon! Jos muutat asunnosta, et vie ovia mukanasi”, Soikkanen puuskahtaa.

Pitäisikö jotain palauttaa?

”Kyllä! Historia! Kuvaava on Helsingin yliopiston usein käyttämä ilmaisu: ’Helsingin yliopisto perustettiin Turussa 1640’. Kuningatar Kristiina ja Pietari Brahe varmasti kääntyisivät haudassaan tuon kuullessaan. Kuninkaallinen Akatemia perustettiin Turussa ja on sijainnut Turussa 187 vuotta, eli vielä tänäkin päivänä vuoden pitempään kuin Helsingissä”, Soikkanen vastaa.

 

Tuhka pelasti kolikkokokoelman

Turkulaisten kerrotaan päivitelleen, että yliopisto vei mukanaan ”tuhkatkin pesästä”. Osuvasti ainut Turun palosta lähes kokonaisuudessaan selvinnyt yliopiston kokoelma on kolikkokokoelma, joka palon yhteydessä romahti Akatemiatalon kellariin ja hautautui tuhkaan. Onni onnettomuudessa, sillä liekkien valtaan joutuessaan kolikot olisivat sulaneet kuumuudessa. Kokoelma kuuluu vieläkin Helsingin yliopistolle, vaikka se on sittemmin siirtynyt näytteille Kansallismuseoon. Kolikkokokoelman lisäksi mukana muutti muun muassa kivilajeja, kuivattuja kasveja sekä muutamia palosta selvinneitä taideteoksia.

Hopeiset valtikat vuodelta 1640 ovat yhä käytössä Helsingin yliopiston juhlakulkueissa.
Hopeiset valtikat vuodelta 1640 ovat yhä käytössä Helsingin yliopiston juhlakulkueissa.

Yliopiston regalia

Turun palo säästi symbolisesti arvokkaat hopeavaltikat vuodelta 1640, joita pedellit eli yliopiston vahtimestarit kantavat juhlakulkueiden edellä. Myös vuonna 1759 teetetyt rehtorin aseman vertauskuvaukselliset avaimet ovat tallessa, samoin kuin perustamisasiakirjan hopeinen lipas ja lippaan mahonkinen jalusta. Regalia ei ole jäänyt pölyttymään museovitriiniin: hopeavaltikoita kannetaan yhä Helsingin yliopiston promootioissa, ja uudelle rehtorille lyödään niin sanotusti avaimet käteen.

Tähtitieteilijä F. W. A. Argerlander (1799­­­­­­­­­­­­­­—1875) tarkkaili taivasta Vartiovuoren tähtitornissa, kun Turun palo keskeytti hänen työnsä. Hän kirjasi maininnan ”hirveästä tulipalosta, joka pani Turun tuhkaksi”, ja jatkoi havaintojen tekemistä.

Kirjaston rippeet

Turun Akatemian kirjastonhoitajat eivät varmasti pitäneet professorien tavasta siirtää kirjakokoelman osia kirjastosta maaseutukartanoihinsa, mutta joskus vain erääntynyt laina on kirjan ja kirjarovion välillä. Kirjasto tuhoutui Turun palossa, mutta lainassa olleet teokset säästyivät. Palolta säästyi myös yliopiston arkisto ja sattuman kaupalla kuningatar Kristiinan hallituksen allekirjoittama yliopiston perustamisasiakirja. Kaikki nämä löytyvät Helsingistä.

Osakunnat

Turun Akatemian opiskeleva nuoriso ei ollut ryhmittäytynyt ylioppilaskunnaksi tai nykyistenkaltaisiin tiedekuntiin vaan maakuntien perusteella osakuntiin. Alkuperäiset osakunnat muuttivat yliopiston mukana, minkä peruja on se, että edelleen vain helsinkiläiset osakunnat ovat erikseen määritelty yliopistolaissa.

Aikakauden varattomien opiskelijoiden muuttokuorma ei tosin ollut suuri. Osakuntien mukana kulkeneet osakuntakirstut eivät sisältäneet kynttelikköjä ja pöytähopeita, vaan korkeintaan käsin kirjoitetun jäsenluettelon ja muutaman kirjan. Mielikuvitusta kutkuttavan perimätiedon mukaan pohjalaiset osakunnat käyttävät yhä vuosittaisessa Porthan-juhlassaan 1700-luvun tieteen suurhahmon Henrik Gabriel Porthanin (1739—1804) miekkaa. Onko miekka todella kuulunut Porthanille tai jollekin hänen oppilaistaan – emme enää voi tietää.


Alkuperäinen keisari Aleksanteri I:n rintakuva löytyy tällä hetkellä Helsingin yliopistomuseon tiloista.

Akatemiatalon sisustus

Koska Turun palosta selvinneet Akatemiatalon juhlasalin koristellut ovet, kateederi eli puhujan koroke ja keisari Aleksanteri I:n rintakuva katsottiin keskeisiksi yliopiston symboleiksi, ne muuttivat yliopiston mukana Helsinkiin. Akatemiatalo on kuluvan vuoden restauroinnin aikana palautettu lähemmäs alkuperäistä asuaan, ja saliin on teetetty kopio keisarin rintakuvasta. Julkisivun päätykolmiossa ei kuitenkaan lue alkuperäistä sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoille omistettua kirjoitusta, joka kuuluu suomennettuna: ”Suomalaisille tiedemuusille hallitsijoiden anteliaisuudella”.
”Tätä eivät helsinkiläiset varastaneet, vaan olemme sen itse tyhmyyttämme hävittäneet”, professori Soikkanen toteaa.