Kampus
21.05.2014

Perheellisten opiskelijoiden haasteina aika ja raha

Teksti:
Virva Viljanen
Kuvat:
Lauri Hannus

TYY käynnisti toukokuun alussa Perheelliset-projektin, jonka tavoitteena on tehostaa opiskelijaperheiden edunvalvontaa. Projektin ensiaskel on ylioppilaskunnan tekemä kyselytutkimus, jossa selvitetään opiskelijavanhempien kohtaamia haasteita opintojen edistymisessä. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamisessa suurimmat vaikeudet ovat taloudellinen niukkuus ja ajankäyttö sanovat kaksi Turun yliopistossa opiskelevaa äitiä, Katarina ja Sanni.

TYY on avannut kyselytutkimuksen Turun yliopistossa opiskelevien alaikäisten lasten vanhemmille. Kyselyllä tutkitaan opiskelijavanhempien mahdollisuuksia osallistua opiskeluun ja opiskeluyhteisöihin sekä selvitetään asumiseen, toimeentuloon ja terveydenhuoltoon liittyviä erityistarpeita.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuonna 2012 julkaiseman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 8,6 prosentilla opiskelijoista on lapsia. Tämän arvion mukaan Turun yliopistossa opiskelisi noin 1 700 opiskelijaa, joilla on huollettavanaan vähintään yksi lapsi.

Mukana tutkimuksessa työskentelee sosiologian maisteriksi keväällä valmistuva Ville Savolainen.

”Perheelliset opiskelijat kuvaavat mielestäni hyvin opiskelijapopulaation heterogeenisyyttä, joka julkisessa keskustelussa tuntuu välillä unohtuvan”, Savolainen pohtii. Hänen mukaansa perheelliset opiskelijat muodostavat tärkeän erityisryhmän, joka jää kuitenkin helposti huomiotta.

”Kun vaikkapa opintotuen muutoksista keskustellaan, saatetaan tämä erityisryhmä niputtaa yhteen täysin eri elämäntilanteessa olevan 20-vuotiaan yksinasujan kanssa. Se puolestaan johtaa helposti opiskelijavanhempien erityistarpeiden laiminlyöntiin.”

Ylioppilaskunnan tavoitteena onkin tutkimustulosten pohjalta muovata vaikuttamistyötään vastaamaan paremmin perheellisten opiskelijoiden toiveita.

 

”Vähän vapaa-ajan viettää mieluummin lasten kuin tenttikirjojen kanssa”

Kaksi pienten lasten äitiä, Katarina ja Sanni, ovat yhtä mieltä siitä, että suurimmat haasteet perheen ja opiskelun yhdistämisessä ovat rahan ja ajan riittäminen.

Suomen kieltä opiskeleva Katarina ehti opiskella kaksi vuotta ennen esikoisensa syntymää. Nyt kahdesta lapsesta vanhempi on 3-vuotias ja nuorempi viiden kuukauden ikäinen. Opinnot keskeytyivät, kun Katarinan oli siirryttävä lähes täysipäiväisesti työelämään, jotta perheen toimeentulo olisi turvattu Katarinan puolison viimeistellessä omia opintojaan. Molempien vanhempien yhtäaikainen opiskelu ei tuntunut asuntovelallisesta perheestä mahdolliselta.

”Unettomuus esikoisen vauva-aikana teki opiskelun täysin mahdottomaksi. Hoitovapaalla minulla ei ollut lapselle hoitajaa, enkä halunnut viedä häntä vieraalle hoitoon. Lisäksi päivähoitomaksut olisivat kuormittaneet talouttamme liikaa, sillä samalla olisimme menettäneet kotihoidontuen ja kuntalisän.”

Pitkää työviikkoa paahtaessa ja lasta hoitaessa Katarina ei edes jaksanut ajatella opintoja. Toisen lapsen synnyttyä hän on siirtynyt taas läsnä olevaksi opiskelijaksi, mutta lasten sairastelusta aiheutunut valvominen on vienyt voimat.

”Pienten lasten kanssa myös tilanteiden ennakointi pitkien aikojen päähän on hankalaa. Koskaan ei tiedä, milloin tulee korvatulehdus tai flunssakierre, joka vie unet ja jaksamisen viikoiksi – tai pahimmassa tapauksessa kuukausiksi, kuten tänä keväänä tapahtui.”

”Lyhyesti siis suurimmat haasteet ovat raha ja aika. Kun ei ole rahaa, on käytävä töissä, jolloin ei taas ole aikaa. Vähän vapaa-ajan viettää silloin mieluummin lasten kuin tenttikirjojen kanssa.”

 

”Odotusaikana opiskelu sujui joustavasti ja opettajat olivat ymmärtäväisiä”

Valtio-oppia opiskeleva Sanni on tuore äiti. Hän on äitiyslomalla kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Odotusaika sujui Sannin sanojen mukaan hyvin.

”Odotusaikana opiskelu sujui oikein joustavasti ja opettajat olivat hyvin ymmärtäväisiä. Suurin osa opinnoista oli etäopiskelua kirjatenttien muodossa, joten pystyin opiskelemaan lähes synnytykseen saakka. Tein myös kandityöni juuri ennen äitiyslomalle jäämistä, ja sain suorittaa seminaarin nopeammassa aikataulussa. Toivottavasti myös lapsen kanssa opiskelu on joustavaa, eikä pakollisia läsnäoloja ole paljoa.”

Vaikka perheen ja opiskelun yhdistämisestä ei ole vielä paljon kokemusta, Sanni arvioi, ettei taloudellinen tilanne eroa merkittävästi aiemmasta. Lisäneliöitä asuntoon perhe kuitenkin kaipaisi.

”Taloudellinen tilanne on tietenkin tiukka, mutta ei merkittävästi huonompi kuin ilman lasta opiskellessa. Turvattomuutta tuo tieto siitä, että työssä käyminen ei ole yhtä helppoa kuin ennen.”

Täysipäiväiseen opiskeluun palaamisen Sanni uskoo helpottuvan, kun lapsi menee päivähoitoon puolitoistavuotiaana.

 

TYYn Perheelliset-projektin kyselytutkimukseen voi vastata vielä 25.5. asti tästä linkistä: https://www.webropolsurveys.com/S/5971DD646DB63E83.par