Kampus
29.07.2019

Saarikon sukkela siunaus: Turun yliopiston toive DI-linjoista ja kiinan kielestä täyttyi, mutta resurssien riittävyys herättää huolta

Teksti:
Miika Tiainen
Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Bio- ja tietotekniikkaa on voinut opiskella Turun yliopistossa muun muassa Agoran tiloissa.

Turun yliopistossa opiskellaan jatkossa myös kone- ja materiaalitekniikkaa sekä kiinan kieltä.

Yliopiston pitkäaikaiset tavoitteet käyvät nyt toteen, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko antoi kesken lomakauden 11.7. täsmentävän asetuksen asiasta.

Tähän mennessä Turun yliopistossa on voinut opiskella vain eurooppalaisia kieliä sekä tekniikan aloista bio- ja tietotekniikkaa.

Päätös ei tullut yllätyksenä, ainakaan Mika Hannulalle, joka on Teknologiakampus Turun johtaja ja professori. Hannula siirtyi tehtävään viime vuonna Tampereen teknillisen yliopiston rehtorin paikalta.

”Nyt saadaan vihdoin turhat muodolliset esteet asian ympäriltä pois. Tämä on koko porukan pitkäjänteisen työn tulos.”

Teknologiakampus on turkulaisten korkeakoulujen, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on synnyttää Turkuun ”laaja-alainen tekniikan osaamiskeskittymä”.

Hannulan mukaan diplomi-insinöörien määrä on Varsinais-Suomessa neljäsosa siitä, mitä se on esimerkiksi Pirkanmaalla. Tilastokeskuksen koulutuksen jälkeistä sijoittumista tarkastelevat taulukot näyttäisivät tukevan väitettä, mutta täsmällistä vastausta on vaikeaa antaa.

”Uudet koulutusvastuut paikkaavat alueen yritysten työvoimapulaa. Pidemmällä aikavälillä tämä on myös Turun yliopistolle uusi vahvuus”, Hannula näkee.

Turun seudulla päätös onkin poikinut riemun kiljahduksia, muualla suhtautuminen on ainakin tekniikan osalta ollut nyreämpää.

Myös asian ripeä käsittely on herättänyt kummastusta. Lausuntokierros muille yliopistoille tekniikan koulutusvastuiden osalta päättyi 8. heinäkuuta.

Nopea päätös perustui ”kokonaisharkintaan”

Turun yliopisto haki tekniikan lisäkoulutusvastuita jo kertaalleen vuonna 2017, mutta tuolloin esitys tyrmättiin.

Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) kertoo, että nyt tehty myönteinen päätös perustuu kokonaisharkintaan.

”Arvioiden mukaan alueen positiivinen rakennemuutos jatkuu edelleen. Tämä päätös täydentää alueelle jo tehtyjä koulutusinvestointeja”, Vuorinen näkee.

Koska Turun yliopistolla on jo aiemmin ollut niin tekniikan kuin kieltenkin koulutusvastuita, päätöksessä on kyse täsmennyksestä. Täysin uusien koulutusvastuiden myöntäminen vaatisi koko valtioneuvoston päätöstä.

”Yliopisto on meille neuvotteluissa vakuuttanut, että tarvittavat resurssit ja valmius koulutuksen aloittamiseen ovat olemassa. Yliopiston esityksessä myös korostettiin, että koulutuksen laatuun aiotaan jatkossa panostaa vielä vahvemmin, myös jo olemassa olevissa koulutuksissa”, Vuorinen jatkaa.

Vuorisen mukaan päätös ei uhkaa FITechin olemassaoloa – päinvastoin: ” Nyt Turku voi olla entistä vahvemmin mukana yhteistyössä.”

FITech eli Finnish Institute of Technology on suomalaisten tekniikan alan yliopistojen vuonna 2017 perustama verkosto, jonka tarkoituksena on syventää tekniikan alan yliopistojen yhteistyötä ja vastata erityisesti Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaan.

Yliopiston resurssien riittävyys herättää huolta

Lisäkoulutukselle on syynsä, kun tarkastelee diplomi-insinöörien työllisyyttä ja koko maan mittakaavaa, arvioi Juhani Nokela. Hän työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ammattijärjestö Tekniikan akateemisissa (TEK).

Nyt tehdyn päätöksen perustelut kuitenkin huolettavat häntä.

”Näiden alojen koulutus on hyvin infra- ja tutkimuspainotteista, eikä uskottavaa pohjaa rakenneta hetkessä. Toistaiseksi Turun yliopiston suunnitelmat eivät ole ainakaan meille asti konkretisoituneet,” Nokela valottaa.

”On vähän harmi, ettei osin Turun tarpeita ratkomaan perustetun tekniikan yhteistyöyliopisto FITechin vaikutuksia maltettu tarkastella pidempään”, Nokela jatkaa.

TEKin huolet herättävät ymmärrystä myös opiskelijavaikuttajissa.

”Uudet koulutusvastuut ovat TYYn linjojen mukaisia, mutta toki pohdituttaa, että miten yliopisto onnistuu löytämään tarvittavat resurssit, infran ja osaamisen”, TYYn hallituksen varapuheenjohtaja Jeremi Nyyssönen toteaa.

Ylioppilaskunta on kuitenkin luottavainen yliopiston kykyyn ja haluun onnistua koulutusten käynnistämisessä, kiireestä huolimatta.

Paikallisella yhteistyöllä muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa on myös iso rooli.

”Tämä on koko alueelle iso näytönpaikka”, Nyyssönen pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Study in Turku -lakana toivottaa opiskelijat tervetulleeksi ICT-taloon, jossa on voinut opiskella tietotekniikkaa.

Jopa 140 uutta aloituspaikkaa DI-linjoille

Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula toppuuttelee huolia. Yliopisto on hänen mukaansa varautunut aloittamaan koulutuksen ilman erillistä rahoitusta.

”Ensi kevään tulossopimusneuvotteluista tarvitaan toki riittävät sitoumukset. Suhtaudun toiveikkaasti myös alueen yritysten haluun lähteä mukaan kustannuksiin esimerkiksi lahjoitusvaroin rahoitettujen professuurien muodossa.”

Tulossopimusneuvotteluilla Hannula viittaa korkeakoulujen ja OKM:n nelivuosittaisiin keskusteluihin, joissa sovitaan tarkemmin kunkin korkeakoulun tutkintotavoitemääristä ja ministeriön niihin myöntämästä rahoituksesta. Nykyinen tulossopimuskausi päättyy vuoden 2020 lopussa.

Hannulan mukaan Turun yliopiston alustava suunnitelma sisäänotoksi on 50 opiskelijaa niin kone- kuin materiaalitekniikkaan syksystä 2020 lähtien.

”Tavoittelemme myös 40 lisäaloituspaikkaa tietotekniikan koulutukseen”, hän lisää.

”Toki haluamme varmistaa, että koulutus on korkealaatuista. Näen että uudet koulutusohjelmat luovat myös muille opiskelijoille lisää mahdollisuuksia esimerkiksi monipuolisemman opintotarjonnan muodossa”, Hannula kertoo.

Tekniikan alan uusia ohjelmia valmistelemaan on rehtori Kalervo Väänäsen päätöksellä perustettu työryhmä. Toimeksiantona on koko tekniikan koulutuksen uudelleentarkastelu Turun yliopistossa, ei vain uusien vastuiden suunnittelu.

Kiinan kieltä voisi opiskella jo 2021

Keskustelussa sivuosaan on jäänyt kiinan kieli, jolle palstatilaa on annettu vain niukasti.

Humanistisen tiedekunnan dekaani Jaakko Suominen pitää kiinan kielen koulutusvastuuta mielenkiintoisena uutena avauksena. Helsingin yliopisto on toistaiseksi vastannut yksin muiden kuin eurooppalaisten kielien tutkintokoulutuksesta.

”Tämä juontaa juurensa sekä rehtorin vahvaan kiinnostukseen että Itä-Aasian taloudellisen merkityksen kasvuun”, Suominen näkee.

Kiinan kielen ohjelman pikaiseen käynnistykseen Suominen ei usko, mutta hän on luottavainen sen suhteen, että ensimmäiset opiskelijat voisivat aloittaa syksyllä 2021.

Koulutusohjelmaa lähdetään kehittämään yhdessä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen kanssa.

”Tavoitteena ei ole opettajankoulutus vaan yleisempi kieliasiantuntijan koulutus, joka keskittyy nykykieleen. Aiomme ottaa huomioon esimerkiksi kielipolitiikkaan ja -vähemmistöihin liittyvät seikat”, Suominen väläyttää.

Suomisen arvion mukaan koulutusohjelman vuosittainen sisäänotto voisi olla 15–20 opiskelijan luokkaa.

”Voi olla, että tämän rinnalla vähennämme 2021 alkaen muutamia aloituspaikkoja tiedekunnan sellaisista oppiaineista, joissa ei ole niin suurta hakupainetta, mutta tästä täytyy käydä vielä keskustelua sekä tiedekunnassa että yliopiston johdon kanssa,” Suominen kertoo.

Artikkeliin on haastateltu myös Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänästä.

Lue lisää

Turkulainen selviytymistarina: Näin kansainvälinen telakkamahti sai alkunsa

Kun Meyer Turun telakalta valmistuu risteilijä, se rysäyttää Suomen vaihtotaseen uuteen uskoon. Telakan merkitys kaupungille ja koko maalle on valtava, mutta sen tuhkimotarina ei syntynyt yhdessä yössä. (3/2018)

Teknillinen tiedekunta Turkuun?

Arkistoista: Vuonna 2017 Tylkkäri pohti, onko lisäkoulutukselle oikeasti tarvetta vai riittääkö, että muut yliopistot tarjoavat räätälöityä opetusta Turkuun? (4/2017)

"Paineet olla parempi kuin keskiarvomies"

"Luulimme, että tulit väärään paikkaan.” Naisilta vaaditaan yhä sisua, jos he haluavat menestyä teknisillä aloilla. (12/2016)