Kampus
20.09.2018

Suomen viimeinen seminaaripuutarha sijaitsee Rauman kampuksella: ”Puutarhojen perustamista pidettiin jopa kansallistehtävänä”

Teksti:
Nella Keski-Oja
Kuvat:
Nella Keski-Oja & Myllymäen kilta ry
  • Rauman seminaarin vanha kasvihuone tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kuva: Myllymäen kilta ry
  • Nykyinen puutarha on Suomen ainoa seminaaripuutarha.

Rauman kampuksen seminaaripuutarha on ainoa laatuaan. Tänä kesänä helle runteli sen kasveja, mutta talvisodassa ne kuolivat kylmyyteen.

Nurmikko on tarkkaan leikattu, vaikka omenapuiden oksat roikkuvat alhaalla. Rauman normaalikoulun pienten oppilaiden mielestä niiden alta on ihana juosta, mutta puutarhan nurmea leikkaava kiinteistönhoitaja sadattelee kyyristymistä.

Eikä homma ole kevyimmästä päästä. Etelärinteessä kasvaa lähes viisikymmentä omenapuuta. Syksyisin niiden alle kokoontuvat myös Turun yliopiston etäkampuksen opiskelijat milloin tauolle, ryhmätöihin tai Puutarhajuhliin, joissa Seminaarinmäen omat bändit soittavat lukuvuoden alkaneeksi.

Tänään puutarhan hyötykasvi- ja kesäkukkamaalla käy vilinä. Alakoulun oppilaat harjoittelevat tablettien käyttöä kuvaamalla kesän satoa. Yli kaksimetristen auringonkukkien takaa pilkottavat mullan tummentamat turvakengät ja innostuneesti jutteleva puutarhuri Marketta Kortelahti.

”Vettä on saanut kantaa paljon. En ole kesän aikana juuri muuta ehtinyt tehdä”, Kortelahti huokaa.

Ennätyksiä takoneet helteet ovat jättäneet Rauman seminaarin puutarhan jälkensä. Kasvit ovat jääneet tavallista matalammiksi ja paahteisen kallion päällä osa on kuollut kuivuuteen. Sieltä täältä kulottunut nurmi on sentään säilynyt vihreänä omenapuiden varjossa.

”Pahimpina päivinä kasvihuoneessa oli 36,8 astetta lämmintä. Alkoi jo itsellekin riittää, vaikka tykkäänkin lämpimästä.”

Rauman seminaarin puutarha on Marketta Kortelahden silmäterä. Sen hedelmäpuutarhassa, kasvihuoneessa ja -mailla kasvaa reilusti yli neljääsataa eri lajia.

Rauman seminaari, joka nykyään tunnetaan Rauman opettajankoulutuslaitoksena (ROKL), on pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut Turun yliopiston yksikkö. Myös seminaarin puutarha on ehtinyt jo yli sadan vuoden ikään.

Kampuksella sijaitsee ROKL:n lisäksi sen harjoittelukouluna toimiva Rauman normaalikoulu. Puutarhassa koululaiset opettelevat biologiaa, kuvataidetta ja kotitaloutta, yliopiston opiskelijat muun muassa kasvinkasvatuskokeiden järjestelyä, seurantaa ja raportointia.

Puutarhanhoito pakollisena

Kun 1860-luvulla Suomeen visioitiin kansakoulua, siis nykyisen peruskoulun edeltäjää, esikuvia haettiin Keski-Euroopasta. Sieltä saatiin myös idea koulupuutarhasta, jonka nähtiin luontevasti edistävän oppilaiden käytännönläheisiä taitoja maatalousyhteiskunnassa.

Aluksi taidot oli kuitenkin iskostettava opettajiin. Kun ensimmäiset opettajakoulut eli seminaarit perustettiin, puutarhanhoidosta tuli alusta alkaen pakollinen oppiaine.

Näin syntyi myös Rauman seminaarin puutarha, joka raivattiin Myllymäen kiviseen mutta hyvälaatuiseen maahan aivan 1800-luvun viimeisinä vuosina.

Tuolloin suomalaiset koulupuutarhat olivat vielä harvassa, mutta 1900-luvun alussa niitä oli jo ympäri maata, pohjoisimmat Enontekiöllä ja Inarissa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Rauman seminaaripuutarhassa kasvatettiin myös mehiläisiä. Myllymäen kilta ry:n kuva on vuodelta 1914.

”Tämä on unelmieni työpaikka, vihdoistakin viimein”, puutarhuri Marketta Kortelahti kertoo.

Koulupuutarhojen perustamista vauhdittivat perin tutun kuuloiset käsitykset. Kouluopetus oli kuulemma liian teoreettista ja todellisesta elämästä vieraantunutta. Puutarhoissa voitiin puolestaan tarjota elämänmakuista, konkreettista ja vaihtelevaa opetusta.

”Kansakoulujen puutarhaopetus liittyi osaltaan suomalaisuusprojektiin. Puutarhat vaikuttivat myönteisesti kansan terveyteen ja hyvinvointiin, joten niiden perustamista pidettiin jopa kansallistehtävänä”, kertoo tietokirjailija Tiina Martin, joka valmistelee teosta Suomen koulupuutarhoista.

Martinin mukaan kansakoulut olivat tehokas väylä puutarhatietouden levittämiseen. Kun lapset oppivat puutarhanviljelyä koulussa, he veivät taitoja myös koteihinsa.

Opettajaksi opiskelevat ovat Raumalla erityisessä asemassa: nykyisin kampuksen puutarha on ainoa seminaaripuutarha Suomessa.

Alkuperäistä kasvihuonetta ei kuitenkaan ole enää olemassa. Se tuhoutui Rauman pommituksessa vuonna 1940, kun kaksi pommia putosi rakennuksen lähelle. Kasvihuoneen kaikki ikkunat särkyivät räjähdyksessä, ja suuri osa kasveista paleltui.

Kasvatustieteen dosentin Lauri Kemppisen mukaan kasvihuoneen tilalle rakennettiin 1950-luvun alussa uusi rakennus. Nykyisin kasvihuoneen ylläpidosta vastaa Rauman kaupunki ja puutarhan talossa majaa pitää opiskelijajärjestö Opekas.

Puutarhuri Marketta Kortelahden mukaan opetuspuutarhalla on yhä iso merkitys oppilaille ja opiskelijoille. Kasvien keskellä opitaan kierrättämään, hyödyntämään luontoa elämysten ja materiaalien lähteenä sekä harjoittamaan bisnesajattelua vaikkapa glögi- ja yrttimyymälän kautta.

”Uskon, että puutarhasta jää rohkeutta työntää sormet multaan sekä uteliaisuutta luontoa kohtaan.”

Kauhun tasapaino

Sisällä puutarhan kokoelmahuoneessa kasvaa noin 130–150 eri lajia. Ilmankosteus ja lämpötila pidetään ”siedettävinä”.

”Täällä on kauhun tasapaino. Kuivan alueen kasvit joutuvat välillä kärsimään vähän kosteudesta ja kostean paikan kasvit kuivuudesta”, Marketta Kortelahti avaa.

Pienessä puutarhassa jokaiselle kasville ei ole mahdollista järjestää optimioloja. Huonosti pärjäävät vaihdetaan toisiin kasveihin, joita saadaan lahjoituksena tai kasvatetaan siemenestä. Nykyisellään monet kasvit viihtyvät tilassa kohtuullisesti.

”Aika vähän ostamme kasveja. Ne tulevat tänne omia polkujaan.”

Puutarhuri kertoo ananaksesta, jonka eräs kyllästynyt kaupunkilainen toi puutarhaan. Hän ei ollut enää jaksanut katsella kasvia, joka ei kehittynyt yhtään kotosalla. Puutarhassa kului kuitenkin vain puoli vuotta, kunnes ananas alkoi tehdä hedelmää.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Fuksivuotenaan opettaja-opiskelijat Sonja Rossi (vas) ja Katariina Latvanen tekivät kasvihuoneella biologian opintojen kasvatuskokeita. Vakaat olot helpottivat tutkimuksen tekoa.

Syksyn satoa seminaaripuutarhassa.

Vasemmalla: Banaani tekee tertun vain kerran elinkaarensa aikana. Oikealla: Nimensä mukaisesti ruiskurkku ruiskii siemeniä.

”Silloin ajattelimme, että kunhan se lahjoittaja ei nyt tulisi katsomaan ananasta. Sehän haluaa sen takaisin!” 

Puutarhassa kasvien taivalta seuraa monta tarkkaa silmäparia. Tällä hetkellä oppilaat vahtaavat herkeämättä terttua, jossa vähitellen kypsyy sata banaania.

Kasvit ovat bileissä mukana

Rauman kampuksen yliopisto-opiskelijoille puutarha tulee tutuksi jo fuksivuonna. Silloin biologian kurssilla tutkitaan, miten valoisuus vaikuttaa herneen, kauran, ohran tai vaikkapa pavun kasvamiseen.

Opiskelijat arvostavat mahdollisuutta kokeilla tutkimuksen tekemistä käytännössä ja kunnon tiloissa. Kasvihuoneen vakaissa oloissa ei tarvitse murehtia, miten sateet tai kuivuus vaikuttavat tulokseen.

”Loppujen lopuksi tutkimuksia ei ole kauhean vaikea toteuttaa. Yksinkertaisillakin välineillä saa kivan tutkimuksen aikaiseksi”, toisen vuoden opettajaopiskelija ja tuutori Sumaja Gadid kertoo.

Kun tutkimuksen teon periaatteet ovat hanskassa, samoja taitoja opetetaan yksinkertaistettuina peruskoulun oppilaille.

Koska kampuksen Teknika-rakennus on yhä remontissa, puutarhan tiloja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös vaihteluna tavallisille luokkahuoneille.

Puutarhalla on iso rooli myös opiskelijoiden vapaa-ajalla.

”Tänäkin iltana tulemme puutarhalle hengaamaan fuksien kanssa”, tuutori Fanni Salminen sanoo.

”Kasvit on bileissä mukana”, Pirita Nurmi nauraa.

 

Lue lisää:

Kasitie tulee turhankin tutuksi, kun Rauman kampuksen opiskelijat saalistavat sivuaineita Turusta: "Reissaaminen saa ärsyttää" 

Rauman kampuksen sivuainetarjonta ei päätä huimaa. Moni reissaa opintopisteiden perässä joka viikko Turkuun. (5/2018)

Rauman henki

Turun yliopistolla on yksikkö, joka on vanhempi kuin yliopisto itse. Ganalin, opetuspuutarhan ja 3D-tulostinten väliin mahtuu pienoismaailma, jossa juodaan oudosti nimettyjä drinkkejä. (3/2016)

Raumalla vuoden fuksiksi Timo "Kuomu" Tolmunen

Raumalla valitaan joka vappu Vuoden fuksi, joka heitetään vappuaattona Rauman Kanaaliin koko kaupungin hurratessa. Tänä vuonna kunnian sai käsityönopettajaksi opiskeleva Timo Tolmunen. (5/2018)