Kampus
12.11.2021

Suvituuli Lundmark ja Jenna Rautionaho ovat TYYn ehdokkaat SYL:n hallitukseen – kysyimme kantoja ikuisesta opinto-oikeudesta, maahanmuuttajien työllistymisestä ja yliopistodemokratiasta

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Suvituuli Lundmark (vas.) ja Jenna Rautionaho.

Ikuinen opinto-oikeus takaisin! Stipendiohjelma vainoa pakeneville opiskelijoille!

Muun muassa tällaisia asioita Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on vaatinut kannanotoissaan kuluvana vuonna.

Sekä kasvatustieteiden opiskelija Suvituuli Lundmark että kauppatieteiden opiskelija Jenna Rautionaho pitävät aloitteita kannatettavina. He ovat molemmat TYYn ehdokkaita SYL:n hallitukseen ensi vuodelle.

SYL on Suomen kaikkien ylioppilaskuntien kattojärjestö, jonka tehtävänä on 132 000 yliopisto-opiskelijan edunvalvonta. Käytännössä liitto vaikuttaa kansallisen tason päätöksentekoon.

Rautionaho näkee, että SYL:n rooli on ottaa rohkeasti kantaa, vaikka kaikki ehdotukset eivät olisikaan päättäjien näkökulmasta realistisia toteuttaa. Avaus ikuisesta opinto-oikeudesta on hänen mukaansa hyvä lähtökohtana kompromissin löytämiseen.

”Ikuinen opiskeluoikeus tukisi jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä”, Rautionaho sanoo, ja jatkaa:

”Ymmärrän myös sen puolen, että halutaan opiskelijoiden valmistuvan jossain vaiheessa. Rahoitusmallikin on siihen sidottu.”

Lundmark näkee ikuisen opinto-oikeuden yhtenä osaratkaisuna mielenterveyskriisiin.

”Että opiskelijat saisivat joustoa opintoihin ja putkitutkintokulttuuri saataisiin kitkettyä pois. Uskon että jokainen, joka korkeakouluun menee, haluaa sieltä valmistua.”

Yliopistoissa aloite ei ole saanut kannatusta.

Stipendiohjelma vainoa pakeneville opiskelijoille taas on ollut jo käytössä Norjassa monta vuotta Students At Risk -nimellä.

”Näen tosi hyvänä, että voisimme luoda turvallisen koulupolun vainon alla oleville. Se olisi konkreettista kehitysyhteistyötä”, Rautionaho toteaa.

”Nyökyttelen aggressiivisesti Jennan tahtiin”, Lundmark sanoo.

Kumpikaan ei ole räikeästi eri mieltä muutenkaan SYL:n ajamien asioiden kanssa

Lundmark kuitenkin haluaisi liiton ottavan ”aggressiivisemman” asenteen perustulon hakemiseen – ”olisiko se [luotettava toimeentulo] ratkaisu tähän lainapainotteisuuskeskusteluun, vähentäisikö se opiskelijoiden mielenterveyshaasteita?”

Sekä Lundmark että Rautionaho ovat toimineet tänä vuonna TYYn hallituksessa. Lundmarkin vastuulla on ollut sosiaalipolitiikka eli opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo, Rautionaholla puolestaan koulutuspolitiikka, työelämäasiat ja yrityssuhteet.
 

Ensi vuosi tulee olemaan työläs hallitusvuosi, sillä SYL käynnistää kampanjoinnin vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.

”Silloin pystyy nostamaan opiskelijoiden toimeentuloa ja mielenterveyskriisiä framille ihan eri tavalla kuin normivuonna”, Lundmark sanoo.

Lundmarkin teemoina hallitushaussa ovatkin opiskelijoiden toimeentulo ja mielenterveys sekä perheelliset opiskelijat.

”Jos tulevaisuuden tavoitteena on, että puolet ikäluokasta käy korkeakoulun, täytyy olla tilaa puhua myös perheellisistä opiskelijoista”, hän linjaa.

Se tarkoittaisi Lundmarkin mukaan laadukkaita ja joustavia opintoja perhearkeen, toimivaa varhaiskasvatusta sekä iltahoitomahdollisuutta. Hän on itse kahden lapsen äiti.

Lundmark päätyi alun perin mukaan opiskelijaliikkeeseen ammattikorkeakoulussa opiskellessaan. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset motivoivat hänet liittymään opiskelijakuntaan ja hakemaan lopulta sen hallitukseen.

TYYn edustajistoon hän haki Vihreän vasemmiston listalta, tietenkin yliopisto-opinnot aloitettuaan. Lundmark on toiminut vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana 2020, ja oli viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana.

Opiskelijoiden jaksamisvaikeudet ja mielenterveysongelmat olivat pinnalla jo ennen koronaa.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksissa on havaittu, että pitkän ajan trendinä omien voimien ja kykyjen kokeminen riittämättöminä on lievästi yleistynyt. Sairauspäivärahaa mielenterveyden syiden takia saaneiden määrä taas kasvoi 43 prosenttia vuosien 2016 ja 2019 välillä.

”Väitän, että jatkuva huoli toimeentulosta, kiristyvät tavoitteet opintosuorituksista, ilmastokriisin vaikutukset ja olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteen heijastuvat opiskelijoiden mielenterveyteen ihan ilman pandemiaakin”, Lundmark sanoo.

Terapiatakuun lisäksi Lundmark haluaisi, että SYL jatkossakin ajaa opintotuen rakenteellista uudistusta kohti perustuloa.

”Opiskelijoilla tulee olla oikeus toimeentuloon ilman tiukkoja opintosuoritustavoitteita ja kaikissa elämäntilanteissa.”

Myös Rautionaho on huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta.

”SYL:n tehtävänä on nostaa asioita esiin ja ylläpitää keskustelua, jotta stigmaa ongelmista poistuisi. Kansallisella tasolla tärkein on eduskuntavaalivaikuttaminen: että terapiatakuu, psykologien lisääminen ja tukipalvelut olisivat puolueiden vaaliohjelmissa ja ne toteutettaisiin seuraavien neljän vuoden aikana.”
 


Sekä Suvituuli Lundmark että Jenna Rautionaho haluaisivat edistää lakimuutosta terapiatakuusta.
 

Rautionaho lähti jo fuksivuonna ehdolle edustajistovaaleihin ja tuli valituksi. Samalla hänestä tehtiin TSE-listan edustajistoryhmän varapuheenjohtaja. Tausta vaikuttajana on Eurooppanuorissa, kuntavaaleissa hän oli kokoomuksen ehdokkaana.

Rautionahon teemoina hallitushaussa ovat korkeakoulutuksen laatu, Euroopan tason edunvalvonta – mm. Euroopan laajuisen opiskelijakortin edistäminen – ja ulkomaisten opiskelijoiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet Suomessa.

”Haluan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa nämä tulevaisuuden osaajat haluavat jäädä Suomeen töihin ja rakentamaan arkeaan.”

Suomen hallitus haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Byrokratia, kielivaatimukset ja syrjintä kuitenkin tulevat tielle.

”Jos ei ole työpaikkaa valmistuessa, niin oleskelulupa voidaan aika nopeasti evätä, ja pitää lähteä Suomesta, vaikka työnhaku olisi vielä kesken. Opintoajat ovat pitkiä, ja opiskelija on saattanut ehtiä rakentaa arkensa Suomeen, ja siksi on tosi sääli, jos opintojen jälkeen ei saa jäädä Suomeen sen takia, ettei heti löydä työpaikkaa”, Rautionaho sanoo.

Oleskelulupaongelmaan on suunnitteilla helpotusta D-viisumin myötä. Se mahdollistaa vuoden pituisen oleskelun viisumin myöntäneen maan alueella.

Aluksi viisumi tulisi erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille, selvitysten jälkeen sen voisi laajentaa myös tutkijoihin ja opiskelijoihin. Maahan voisi tulla heti oleskeluluvan saatuaan, ja lupa taataan 14 päivän sisällä.

Rekrytoinneissa saatetaan tehdä myös sukunimien perusteella oletuksia. Rautionaho kaipaisi rekrytointeihin enemmän anonyymiteettiä.

”Että työnantajatkin hakisivat enemmän niitä osaajia eivätkä keskittyisi niin paljon siihen taustaan.”

Lundmark näkee, että maahanmuuttajien työllistymisvaikeuksien taustalla vaikuttaa myös rasismi.

"Pitäisi luoda sellaista kulttuuria, että maahanmuuttajilla olisi hyvä olla täällä."

Hän haluaisi antirasistisia koulutuksia koko yliopiston tasolle.
 

Edustajistovaaleissa 2021 äänestysprosentti laski koko maassa kolme prosenttiyksikköä, TYYssä noin kahdeksan. Miten saada nuoret kiinnostumaan vaikuttamisesta ja vaaleista?

”Sitä olemme pohtineet TYYn hallituksessa koko vuoden. Itse näen, että opiskelijat pitäisi tuoda vaalien keskiöön. Opiskelijoille pitää olla selvää, mistä äänestetään ja mistä päätetään”, Lundmark sanoo.

Hän arvioi taustalla vaikuttavan myös vaaliähkyn: on ollut europarlamentti-, kunta- ja edustajistovaalit – ja pian on luvassa alue- ja eduskuntavaalit.

”Itse äänestäminenhän on tosi helppoa, jos tietää ketä äänestää.”

Laimea kiinnostus vaaleja kohtaan näkyy myös muissa vaaleissa, Rautionaho huomauttaa – sekä ehdokasmäärissä että äänestysprosentissa.

”Kenties vaalit ja vaikuttaminen nähdään niin kaukaisina asioina, ja koetaan, että ei ole tarpeeksi tietoa äänestämiseen.”

Hän etsisi ratkaisua pidemmän ajan näkökulmasta: yhteiskuntaopin opetuksesta peruskouluissa sekä varjo- ja nuorisovaltuustovaalien järjestämisestä.

Tylkkärin haastattelussa 2019 erikoistutkija Juha Ylisalo kommentoi, että edustajisto on yliopistossa tärkeä itsehallinnon muoto, varsinkin kun yliopistodemokratia muuten on ”aika rajoittunutta”.

”Sillä on myös demokratiakasvatuksen tehtävä. Moni poliitikko on oppinut edarissa yhteisten asioiden hoitamista ja ponnistanut politiikkaan”, Ylisalo kommentoi.

Ylisalon mukaan ilman edustajistoa ja ylioppilaskuntaa yliopisto muistuttaisi enemmän palveluorganisaatiota, jonne tullaan asiakkaaksi.

Yliopistoilla on lain mukaan autonomia, jolla pyritään säilyttämään tieteen vapaus. Autonomiaa on hoidettu demokraattisesti kolmikannalla: siis opiskelijoilla, henkilökunnalla ja opettajilla on ollut omat edustajansa päätöksenteossa. 

Yliopistolaki 2010 on kuitenkin rapauttanut yliopistodemokratiaa ja keskittänyt valtaa johtajille. Erityisesti on puhututtanut säätiöyliopistomalli, joka on käytössä esimerkiksi Tampereella

Tampereen yliopisto perustettiin vuonna 2019 kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto sulautuivat Tampereen korkeakoulusäätiöön. Perustajajäsenillä on merkittävää valtaa. Erityisesti Teknologiateollisuus on innokkaasti ajanut omia ehdokkaitaan yliopiston hallitukseen.

Uusin kriisi liittyy tilaohjelmaan, jonka tavoitteena on karsia tiloja keskustakampuksella jopa 40 prosenttia. Perjantaina 5.11. yliopistoyhteisö valtasi protestina Linna-rakennuksen. Uusin mielenilmaus järjestettiin perjantaina 12.11.

”Tieteen rahoitus on muuttunut, yliopistoja yritetään viedä työelämälähtöiseen malliin, jossa sivistystehtävä jää jalkoihin. Tampereella näkyy, kuinka opiskeljoiden asema on uhattuna”, Lundmark sanoo.

Turun yliopistossa kolmikantaa on toteutettu yliopistolain uudistuksen jälkeen kattavammin kuin monessa muussa yliopistossa. Sekä Lundmark että Rautionaho kokevat, että opiskelijoilla on Turussa hyvä yhteys yliopiston johtoon.

Rautionahon mukaan olisikin tärkeää saada tasakolmikanta kaikkiin yliopistoihin.

”En näe mitään syytä, miksei sitä voisi hyödyntää. Se on kaikkien etu, että yhdessä muokattaisiin toimintaa.”
 

SYL:n hallitus valitaan SYL:n liittokokouksessa 19.–20.11. Jokaisella ylioppilaskunnalla on paikalla delegaatio, joka osallistuu äänestämiseen. Tänä vuonna SYL:n hallituksessa on ollut TYYstä Camilla Saarinen.
 

Lue lisää

Torpedoinnista dokaukseen: kun radikaali opiskelijaliike muuntui säyseäksi yliopistodemokratian ylläpitäjäksi

Vuonna 1970 yliopiston ja opiskelijoiden yhteistyö oli kriisissä. (2/2020)

Essee: Opiskelijapolitiikan paskarannut ja mandariininviipaleet

TYYn sekä SYL:n hallituksen ex-puheenjohtaja Miika Tiainen pohtii, mikä omista tekosistaan näyttäytyy seuraajille pöntöstä paljastuvana yllätyksenä. (1/2020)