Kampus
20.12.2019

Tekniikalle oma tiedekunta vai ei? – ”Järkyttävä yksinkertaistus”, toteaa dekaani

Teksti:
Miika Tiainen

Tekniikalle oma tiedekunta vai ei?

Kysymys ei ole uusi, mutta Turun Sanomat otti siihen vahvasti kantaa pääkirjoituksessaan joulukuun alussa.

Kirjoituksessa todetaan tekniikan koulutuksen vaativan sitoutumista Turun yliopistolta. Lehden mukaan ”tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen uskottavuuden nimissä oman tiedekunnan perustamista on syytä vakavasti harkita”.

Nykyään tekniikan alat ovat luonnontieteiden, kuten biologian ja matematiikan, kanssa yhteisessä tiedekunnassa. Entisen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan nimi muutettiin joulukuussa 2017 luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi.

Nimenmuutoksella haluttiin tuoda paremmin esiin Turun yliopistossa jo vuodesta 2004 annettua tekniikan koulutusta, kertoo luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Tapio Salakoski.

Hän kommentoi erillisen teknisen tiedekunnan perustamista omassa kirjoituksessaan yliopiston blogissa 3. joulukuuta. Blogin otsikkoon oli nostettu, että DI-koulutus vaatii sitoutumisen lisäksi ”osaamista ja resursseja”.

Salakoski kertoo pitävänsä kysymystä tiedekunnasta ”järkyttävänä yksinkertaistuksena”.

”Joo, ehdottomasti tiedekunta, mutta kuinka monta ja millä tavalla rakennettuja? Resurssit pitää kohdentaa niin, että yliopiston paras osaaminen saadaan tehokkaasti käyttöön.”

Salakoski näkee, että hyvää tarkoittavienkin ulkopuolisten neuvojen tarpeellisuutta kannattaisi nyt pohtia, sillä ne saattavat kääntyä itse asiaa vastaan.

”Nyt pitäisi luottaa siihen, että me haluamme hoitaa tämän oikein ja kunnolla.”

Salakoski sanoo ymmärtävänsä hyvin ulkopuolelta tulevat odotukset, mutta pitävänsä itsestään selvyytenä, että yliopisto on tosissaan asiassa. 

Koulutukselle saatu taloudellinen tuki helpottaa työtä merkittävästi, hän korostaa. Vastikään uutisoitiin kahdesta yliopiston saamasta lahjoitusprofessuurista alueen yrityksiltä.

Salakosken mukaan tiedekunnan henkilöstö on hyvin sitoutunut tekniikan koulutuksen laajennukseen, ja on innoissaan asiasta.

”Sitä ei tarvitse yhtään ulkopuolelta epäillä.”
 

Opiskelijat varovaisen positiivisia

TYYn hallituksen varapuheenjohtaja Jeremi Nyyssönen opiskelee itse terveysteknologiaa ja on mukana tiedekunnan tekniikan koulutusta suunnittelevassa työryhmässä. Hän kertoo itse kallistuneensa ”pikku hiljaa” erillisen tekniikan tiedekunnan kannalle keskusteltuaan muiden työryhmän jäsenten ja opiskelijoiden kanssa.

Nyyssösen mukaan erillinen tekniikan tiedekunta voisi auttaa teekkariyhteisön kehittämisessä.

Yritysyhteistyön tekeminen saattaisi myös helpottua oman tekniikan brändin alla. Nykyisessä tiedekunnassa on Nyyssösen mukaan joitakin aloja, jotka eivät pidä yritysyhteistyötä niin tärkeänä, kun taas teknilliselle koulutukselle se on elinehto.

”Se pohjautuu siihen elinkeinoelämän tarpeisiin.”

Nyyssösen mukaan työryhmän suurin huolenaihe erillisissä rakenteissa on se, miten hyvä yhteistyö ja ”spontaani kanssakäyminen” luonnontieteellisten aineiden kanssa varmistetaan jatkossa.

”Tekniikan koulutus pohjautuu kuitenkin vahvaan luonnontieteelliseen ja matemaattiseen osaamiseen.”
 

Uusi tiedekunta vuoden päästä?

Salakoski pitää mahdollisena, että uusi tiedekunta- ja laitosrakenne voisi olla pystyssä vuodenvaihteessa 2020–2021. Mahdollinen tiedekuntajaon muutos täytyy kuitenkin hänen mukaansa suunnitella huolella, koko henkilöstöä ja opiskelijoita kuullen.

Alun perin Salakoski kertoo ajatelleensa tiedekuntaratkaisun tulevan ajankohtaisemmaksi sen jälkeen, kun uudet koulutukset saadaan käyntiin ja opiskelijoiden hyvä kokemus ohjelmista saadaan varmistettua.

”Rakenneratkaisun tekeminen samaan aikaan koulutuksen suunnittelun kanssa lisää vaikeuskerrointa. Mutta me pyrimme etenemään nopeinta mahdollista reittiä, koska ulkopuoliset odotukset ovat niin suuret.”

Myös Salakoski pitää uudistuksessa kriittisenä sitä, miten tekniikan yhteistyö sujuisi erityisesti luonnontieteiden, mutta myös muiden tiedekuntien kanssa.

”Tekniikan laajennus voisi toimia välineenä siihen, että me rakennamme poikkeuksellisen hyvin toimivat suhteet yliopiston kaikkien tiedekuntien välillä.”
 

Lue lisää

Kommentti: Keskustelu Turun DI-koulutuksesta osoittaa, miten häilyväinen journalismin ja edunvalvonnan raja on

"Liikuttava yksimielisyys. Niin voi kai kuvailla tapaa, jolla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon päätös Turun DI-koulutuksen laajennuksesta otettiin vastaan Varsinais-Suomessa", kirjoitti toimittaja Miika Tiainen laajennuspäätöksen varmistuttua. (5/2019)

Saarikon sukkela siunaus: Turun yliopiston toive DI-linjoista ja kiinan kielestä täyttyi, mutta resurssien riittävyys herättää huolta

Tylkkäri uutisoi heinäkuussa Turun yliopiston uusista koulutuksista: kone- ja materiaalitekniikasta sekä kiinan kielestä. Yliopiston pitkäaikaiset tavoitteet kävivät toteen, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko antoi kesken lomakauden 11.7. täsmentävän asetuksen asiasta. (5/2019)

Teknillinen tiedekunta Turkuun?

Teknillisen tiedekunta puhututti myös vuonna 2017. Onko koulutukselle oikeasti tarvetta vai riittääkö, että muut yliopistot tarjoavat räätälöityä opetusta Turkuun, kysyi toimittaja Aksel Hermansson tuolloin. (4/2017)