Kampus
20.09.2018

Työelämäprofessorien tehtävät ovat vielä epäselviä: ”Tärkeintä on impakti"

Teksti:
Anni Savolainen
Kuvat:
Volha Belausava/123RF & Boule13/123RF
  • Turun yliopisto ei vaadi työelämäprofessoreilta tohtorin tutkintoa.

Turun yliopistoon on ilmestynyt työelämäprofessoreja. Ei ihme, jos et tiedä mitä he tekevät, sitä yliopistokin miettii.

"Työelämäprofessorit voivat tehdä melkein mitä vain, mutta heidän on tarkoitus toimia perustutkinto-opiskelijoiden advisoreina ja sparraajina.”

Näin selittää Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund. Vaikutteita tehtävään tulee yritysmaailmasta, kuten kielestä huomaa.

Työelämäprofessorit ovat henkilöitä, jotka palkataan yliopistoihin yleensä sen ulkopuolelta, esimerkiksi bisneskentän ytimestä. Heidät nimitetään ainoastaan kutsusta.

Ilmiö on yhä uusi. Suomessa ensimmäiset työelämäprofessorit palkattiin uuden yliopistolain myötä vuonna 2010. Silloin valtion virat muuttuivat työsuhteiksi, mikä toi joustavuutta myös nimikepuolelle. Turun yliopistossa työelämäprofessoreja on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien.

Tällä hetkellä heitä on Turun yliopistossa 11. Pestit kestävät kahdesta viiteen vuotta.

Käytännössä työtehtävät ovat vielä vakiintumattomat. Yliopiston linjauksen mukaan työelämäprofessorien tarkoitus on olla opettajia ja tutkimuksen ohjaajia.

Granlundin mukaan työelämäprofessorit eivät välttämättä osallistu tutkimuksen tekemiseen, mutta tuovat kokemustaan yritysmaailmasta tai julkisilta aloilta osaksi yliopiston tutkimusta, opetusta ja sen kehittämistä.

Usein virallisissa tiedotteissa korostetaan työelämäprofessoreiden hyötyä tutkijoille. Granlundin mukaan esimerkiksi kauppakorkeakoulun palkkaamat osaajat on tarkoitettu kuitenkin kouluttamaan nimenomaan perustutkinto-opiskelijoita.

Titteli herättää närää

Yleensä professori-nimikettä ei anneta kevyesti. Se on arvonimi sekä yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä.

Perinteisesti professoreilta edellytetään tohtorin tutkintoa. Tästä poikkeus ovat esimerkiksi taiteen alan professorit, jotka joskus saavat professori-nimikkeen taiteellisen näytön kautta.

Toinen poikkeus on työelämäprofessorin nimike. Asia on herättänyt närää, sillä osa Suomen yliopistoista vaatii työelämäprofessoreilta tohtorin tutkinnon, mutta osa ei.

Turun yliopisto ei sitä omiltaan vaadi. Täällä työelämäprofessorien kutsuminen ei pohjaudu akateemisiin ansioihin, vaan valintakriteereinä ovat yliopiston ulkopuolisessa työelämässä saavutetut merkittävät ansiot sekä yliopiston toimintaa hyödyttävä kokemus.

Professorien etujärjestönä toimiva Professoriliitto tuomitsee nimikkeen käytön tässä yhteydessä täysin. Liiton mukaan työelämäprofessorit eivät ole yliopistolain mukaisia professoreja, sillä heitä ei palkata samanlaisen vertaisarvioinnin avulla.

Ongelmia lisää, että usein tiedotusvälineet lyhentävät nimikkeen professoriksi. Professoriliiton mukaan tällaista lyhentämistä ei tulisi selkeyden vuoksi
tehdä lainkaan.

Granlund tietää termin kiistanalaisuuden. Dekaani pitää kuitenkin hyvänä, että tohtorin tutkinto ei ole edellytys, sillä tarvetta on muullekin kuin akateemiselle osaamiselle.

”En oikeastaan jaksa jauhaa nimikkeen käytöstä, koska tärkeintä on, että syntyy impaktia”, Granlund sanoo.

Hän tiedostaa, että työelämäprofessorien tehtävät ovat vielä epäselviä jopa henkilökunnalle. Toiminnan toteuttaminen on yhä kokeiluvaiheessa.

”Meidän yliopistomme omat rakenteelliset ja opintohallinnolliset ongelmat vaikeuttavat työtä. On esimerkiksi vaikeaa saada kurssikoodeja opintojaksoille, joita parhaillaan suunnitellaan työelämäprofessorien vedettäviksi.”

Työelämäprofessorien virkaan otetaan mallia ulkomaisista yliopistoista. Siksi tarvittavia suomenkielisiä termejäkään ei aina löydy. Englanninkielinen termi tehtävälle on Professor of Practice. Myös nimikkeet Senior Fellow tai Executive in Residence viittaavat vastaaviin tehtäviin.

Työelämä kohtaa akatemian

Työelämäprofessorien tehtäviä suunnitellaan yhteistyössä tiedekunnan ja sen johtajan, eli dekaanin, kanssa. Yleensä dekaani on työelämäprofessorin suora esimies ja käy tämän kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluja.

Ideaalitilanteessa työelämäprofessorit auttavat uudistamaan tiedekuntien opetusohjelmia. Opiskelijoita he ovat tähän asti kohdanneet lähinnä yksittäisillä luennoilla.

Kauppakorkeakoulun dekaanina Markus Granlund tietää luonnollisesti eniten oman tiedekuntansa kehityksestä ja tavoitteista.

Kauppakorkean omana työelämäprofessorina toimii tällä hetkellä Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti. Lahden kanssa suunnitellaan esimerkiksi opintojaksoa ensi keväälle.

”Meillä ei yksinkertaisesti ole ollut kauppapolitiikan opetusta, varsinkaan Euroopan unionin tasolla. Taneli on ollut vuosia EU-politiikan ytimessä, joten hän tuo tätä osaamista oppiaineeseen.”

Lisäksi kauppakorkea jakaa humanistisen tiedekunnan kanssa Aller Media Oy:n toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälän professuurin.

Yksi yhteistyön muoto vastaperustettu tutkimusalusta, joka keskittyy liiketoimintamurrosten ja markkinahäiriöiden ymmärtämiseen. Aller Media kuuluu alustan perustajajäseniin.

Granlund hehkuttaa erityisesti Aalto-Setälän kykyä uudistaa opetusta, sillä media- ja bisnestyön lisäksi tällä on kokemusta esimerkiksi johtamisesta vaikeissa tilanteissa.

”Tavoitteena on saada kahden eri tiedekunnan opiskelijat vihdoin samoille luennoille ja puhumaan keskenään, ja juuri tätä Pauli on hyvä fasilitoimaan”, Granlund visioi.

Tasa-arvo osaksi rekrytointia

Työelämäprofessoreista suurin osa on miehiä. Yliopisto yrittää tasata tilannetta.

Turun yliopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Sen mukaan yliopisto edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luo yhtäläiset mahdollisuudet ura- ja palkkakehitykseen.

Työelämäprofessorien osalta tämä ei toteudu. Heistä kolme on naisia ja kahdeksan miehiä.

Tiedekunnat päättävät itse, kenet haluavat palkata työelämäprofessoriksi. Yliopiston rehtori hyväksyy esitykset.

Rehtori Kalervo Väänänen vierittää vastuun tiedekunnille.

”Parempi olisi 1:1-suhde! En voi pakottaa tiedekuntia, mutta niiden tulisi ottaa tämä huomioon vielä enemmän esityksiä tehdessään.”

Yliopiston tasa-arvovastaavana toimii hyvinvointisuunnittelija Anu Mäkelä. Hänen mukaansa tasa-arvotoimikunta on kiinnittänyt huomiota työelämäprofessorien epätasaiseen sukupuolijakaumaan.

Koska tasa-arvotoimikunta ei voi osallistua päätöksentekoon, se voi ainoastaan muistuttaa tiedekuntia asiasta.

Kauppakorkeakoulun dekaanin mukaan nykyisessä tilanteessa on kyse ”puhtaasta sattumasta”.

”Esimerkiksi Pauli Aalto-Setälä itse soitti ja ilmoitti, että olisi käytettävissä tehtävään. Meillä on nyt short-lista mahdollisista uusista Popeista [Professor of Practice], jotka ovat kaikki naisia”, dekaani Markus Granlund kommentoi.

Täysin tasan menevä sukupuolijakauma ei ole hyvinvointisuunnittelija Mäkelän mukaan realistinen tavoite. Usein tasa-arvon toteutumisesta huolehtivat tahot tähtäävät rekrytoinneissa 40-60-suhdelukuun.

”Olemme tasa-arvotoimikunnassa ilahtuneena panneet merkille, että uusimmat työelämäprofessorien rekrytoinnit ovat jo vieneet tilannetta tasapainoisempaan suuntaan”, Mäkelä sanoo.

Kampuksen työelämäprofessorit

Tällä hetkellä Turun yliopistossa on 11 työelämäprofessoria.

Kasvatustieteellinen tiedekunta on ainoa, jolla ei ole työelämäprofessoria, mutta asia on vireillä.

  • Lääketieteellinen tiedekunta: Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari ja lastenneurologi Maria Arvio
  • Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas
  • Turun kauppakorkeakoulu: Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti
  • Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta: hallitusammattilainen Tomi Dahlberg ja Gurulogic Microsystemsin varapääjohtaja Ossi Kalevo
  • Oikeustieteellinen tiedekunta: Kainuun käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä ja oikeustoimittaja Ari Mölsä
  • Luonnontieteellinen tiedekunta: Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen
  • Humanistinen tiedekunta ja Turun kauppakorkeakoulu: Aller Media Oy:n toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä
  • Humanistinen ja lääketieteellinen tiedekunta: Kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara

Lue lisää:

Tietokirjailija Tiina Raevaara: "Isoin yleisö ei ole välttämättä ihanneyleisö"

Tieteen täytyy löytää keinot puhua ei-akateemisesti, uskoo kirjailija ja tiedekolumnisti Tiina Raevaara. Hän on yksi Turun yliopiston uusista työelämäprofessoreista. (9/2018)

Toimistotilat ovat kortilla Turun yliopistossa: ”Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei ole”

Turun yliopiston tilaohjelma on purrut niin hyvin, että toimistotilasta on jo puutetta. Henkilöstö joutuu totuttelemaan entistä tiiviimpään työskentelyyn. (9/2018)

Lotta Aarikka: Turun yliopiston johtotehtäviä ei pidetä houkuttelevina

Turun yliopiston hallituksessa istunut Lotta Aarikka uskoo, että yliopiston johtotehtäviä tulisi kehittää nykyistä houkuttelevammiksi. Niihin päätyvien pitäisi hänen mukaansa saada järkevä kompensaatio, eikä johtajan kuuluisi pelätä akateemisen uransa jämähtämisen puolesta. (10/2017)