Kaupunki
26.01.2022

"Tavallisilla kansalaisilla ei ole taakkaa puoluetaustasta" – osallistaminen on tapa purkaa vastakkainasettelua viranomaisten ja kansalaisten väliltä

Teksti:
Henna Kukkonen
Kuvat:
Teemu Perhiö

Kaupungit muuttuvat, niin myös laki. Kansalaisten kuuleminen laahaa perässä, mutta innostavia kokeiluja löytyy.

"Kaupunkitila kuuluu ihmisille, sen kaupungin asukkaille. Niiden ihmisten pitäisi mun mielestä voida tehdä kaupunkitilassa mitä ne itse haluaa”, Suvi Auvinen visioi kymmenen vuotta sitten ensi-iltansa saaneessa Taistelu Turusta -dokumentissa.

Jouko Aaltosen ohjaamassa dokumentissa seurataan turkulaisten talonvaltaajien pyrkimystä saada tyhjät tilat takaisin käyttöön ja jokaisen kaupunkilaisen ulottuville. Kaupungin ja yksityisten tahojen omistamassa kaupungissa toimiminen on kuitenkin kontrolloitua. Sen saavat huomata myös dokumentin talonvaltaajat. 

Tilojen haltuunoton lisäksi valtaajat pyrkivät toimimaan myös virallista reittiä pitkin neuvottelemalla kaupungin edustajien kanssa ja lähettelemällä sähköposteja. Asia ei kuitenkaan tunnu edistyvän. Syynä tähän valtaajat pitävät hallinnon kankeutta ja suoranaista haluttomuutta toimia.

”Mä en henkilökohtaisesti koskaan odottanutkaan, että kaupunki tekee mitään. Kaupungilla on niin hitaat byrokraattiset rattaat, että ne ei pysy tän valtausliikkeen vauhdissa”, Auvinen kuvaa talonvaltaajien turhautumista. 

Suurin kitka kaupungin ja valtaajien välillä ei ehkä synnykään päämäärästä, vaan tavasta toimia. Talonvaltaajat toteavat, etteivät puhu samaa kieltä kaupungin kanssa. 

 

Viime vuosina yksittäisten kaupunkilaisten mahdollisuutta osallistua kotipaikkansa asioihin on lisätty niin Turussa kuin monessa muussakin kunnassa. Osallistaminen onkin tärkeä keino viranomaisten ja kansalaisten välisen vastakkainasettelun purkamisessa.

Parinkymmenen viime vuoden aikana osallistaminen on saanut aivan uusia piirteitä niin kutsutuista demokraattisista innovaatioista, joiden päämääränä on demokratian kehittäminen ja parantaminen. 

Yksi muoto on kansalaispaneeli, jossa satunnais­otannalla valittu ryhmä puntaroi valittua aihetta asian­tuntijatiedon pohjalta. Viime vuonna Turussa järjestetyssä paneelissa osallistujat pohtivat keskustan liikennejärjestelyjä.

”Tarkoituksena on, että ihmiset saavat tietoa ja pohtivat sitä, mitä muut sanovat. Paneeleissa kehotetaan osallistujia miettimään muidenkin ­argumentteja ja että omat argumentit perustellaan”, kuvailee Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund

Tavoitteena on harkittu mielipide. Tieto ja erilaiset näkemykset puolestaan muuttavat mielipiteitä. 

”Ääripäät alkavat ymmärtää, että vastapuolellakin on ihan hyviä argumentteja.”

 

Poliitikkojen, viranomaisten ja

kansalaisjärjestöjenkin parissa osallistamista

pidetään toisinaan vain ”koristeena kakun päällä”.

 

Kansalaispaneelit voivat vaikuttaa suotuisasti niihinkin, jotka eivät suoraan ole mukana. Vaalikauden ajan toimiva kansalaisparlamentti voisi lisätä muidenkin luottamusta päätöksentekoon ja vähentää epäluuloisuutta päättäjiä kohtaan, kun mukana on satunnaisesti valittuja, politiikasta irrallaan olevia kansalaisia. 

”Perinteisessä puoluevetoisessa politiikassa usein aina vastustetaan vastustajan esitystä, vaikka se olisi hyväkin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat, niin heillä ei ole taakkaa puoluetaustasta samalla tavalla”, Grönlund toteaa. 

Tällöin päätökseen ei vaikuttaisi ihmisen asema vaan ehdotuksen sisältö.

Paneelin tulokset viedään kaupunginvaltuuston tai lautakuntien käsittelyyn. Myös poliitikot ja viranomaiset hyötyvät paneeleista saamalla arvokasta ruohonjuuritason tietoa. Paneelit ovatkin keino täydentää päätöksentekoa, eivät niiden korvike.

Kaikkia kaupungin asukkaita edustavan ryhmän kokoaminen on kuitenkin paitsi hidasta, myös hankalaa. Tavoittamatta jäävät erityisesti sellaiset ihmisryhmät, jotka jäävät usein muutenkin ulkopuolelle.

Osallistamisen tavat ovat saaneet osakseen myös ylenkatsetta. Grönlundin mukaan poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjenkin parissa osallistamista pidetään toisinaan vain ”koristeena kakun päällä”.

”Pitäisi ymmärtää, että demokratia on kansanvaltaa, eli ei puolueilla tai heidän edustajillaan ole mitään omaa annettua valtaa, vaan sen kaiken pitäisi tulla meiltä. Silloin meidän kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä, jos löydämme malleja, jotka lisäävät edustuksellisen demokratian toimivuutta.”

 

Osallistamisen lisäksi toinen avain vastakkainasettelun purkamiseen on tiedon lisääminen. 

”On tärkeä kaupungin osalta viestiä siitä, miten kaupunkilaisten ideat on otettu huomioon ja mitä asialle on tehty tai kertoa miksi asialle ei voida tehdä mitään”, sanoo Turun kaupungin maisema-arkkitehti Marie Nyman

”Kaikkia toiveita ei aina voida toteuttaa, sillä mieli­piteet voivat olla keskenään ristiriitaisia tai ristiriidassa muiden reunaehtojen kanssa.”

Kansalaispaneeleista ja muista osallistamiskokeiluista on saatu hyviä tuloksia. Ongelmana voi kuitenkin pitää yhtä asiaa: kokeilut tulevat ylhäältä alaspäin, siis viranomaisilta kansalle.

Kuntalaisaloite.fi -sivustolla asukas voi ideoida ja tehdä uusia ehdotuksia oman elinympäristön parantamiseksi. Tällöin aloite tulee asukkaalta itseltään, kaupunginvaltuusto käsittelee asian ja antaa siitä lausuntonsa.

Toistaiseksi kansalaispaneelit ovat olleet kokeiluja, ja ne kumpuavat halusta osallistaa uusin tavoin. Kuntia ei velvoiteta niihin, eikä mikään sido kuntaa järjestämään sellaisia.

Kuntalaki asettaa kuitenkin osallistamisen vähimmäisvaatimukset. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa vuorovaikutusta kaavoituksessa ja rakentamisessa. 

Vuonna 1999 valmistuneen maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä pyrkimyksenä oli tarjota asukkaille suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Lain mukaan viranomaisten ja kansalaisten välinen vuorovaikutus täytyy täyttyä jollakin tavalla, mutta käytännön tavat jäävät epämääräisiksi ja kunnan itsensä vastuulle. 

Viralliset toimintatavat korostuvat kaavoituksessa. Vireillä olevat kaavat ovat nähtävillä, ja niihin voi jättää kommentteja ja muistutuksia, mutta se täytyy tehdä tietyn aikataulun puitteissa.

Lisäksi kaavojen lukeminen ja niiden kommentointi vaatii jonkin verran perehtyneisyyttä. Ei ole mikään ihme, jos prosessi tuntuu rivikansalaisesta etäiseltä.

”Kaupungilta vaaditaan ennustettavaa, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista toimintaa, mikä voi näyttäytyä byrokratiana”, sanoo Nyman. 

”Empatiaa pitää kuitenkin olla.”

Vuorovaikutus on kirjattu lakiin, joten monivaiheista kaavoitusta tuodaan lähemmäs asukkaita eri tavoin. Nymanin mukaan esimerkiksi kaavakävelyt ja yleisötilaisuudet ovat onnistuneet herättämään keskustelua ja lisäämään asukkaiden tietoisuutta hankkeista. 

Digitaalisuus on osaltaan madaltanut kynnystä osallistua. Kerro kantasi -palvelussa kuka vain voi esittää oman mielipiteensä luonnosvaiheessa olevista hankkeista. Nyman vakuuttaa, että Turussa Kerro kantasi -palvelun kautta tulleita ehdotuksia kuunnellaan herkällä korvalla.

 

Maankäyttö- ja rakennuslakia on vuosien saatossa muutettu yksittäisen asukkaan näkökulmasta huonompaan suuntaan. Esimerkiksi kaavoista valittaminen on vaikeutunut, sillä valitusmaksuja on nostettu tuntuvasti. Alun perin laki laadittiin ajatellen, että valitusoikeus kitkee korruptiota. 

Ongelmana on pidetty myös niin sanottua uusliberaalia kaupunkipolitiikkaa. Esimerkiksi tutkija Mika Hyötyläisen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaki on siirtänyt valtaa kunnille ja paikallisille sopimuksille, ja tehnyt enemmän tilaa yritysten intresseille.

Kansalaisten kuuleminen on vain rasite, jos kuntia kaavoitetaan ja rakennetaan puhtaasti taloudellisista lähtökohdista.

Talonvaltauksen lisäksi Taistelu Turusta -dokumentissa tarkastellaan niin sanottuja Turun taudin vuosikymmeniä, jolloin keskustasta purettiin useita arvorakennuksia. Tilalle rakennettiin modernia ja tehokasta kaupunkia.

Turun taudissa ei ole koskaan ollut kyse pelkästään purkamisesta, vaan myös rakentamiseen ja kaavoittamiseen liittyvästä korruptiosta.

Hämärät talouskuviot ovat vaivanneet Turun rakennushankkeita viime vuosinakin. Paljon puhuttanut tapaus on tietenkin Turun toriparkki ja epäselvyys sen omistajasta. 

Kaupunki sopi rakentamisesta alunperin Turun Toriparkki Oy:n kanssa, mutta yhtiö myytiin pian T-Park Oy:lle miljoonalla eurolla. Myöhemmin mukaan tuli Taaleri Sijoitus Oy.

Elokuussa 2021 toimittaja Jarno Liski paljasti Iltalehdessä julkaistussa jutussaan, että toriparkkia rahoittaneet ja toria ympäröiviä kiinteistöjä omistavat liikemiehet ovat tukeneet kymmenillä tuhansilla euroilla varsinaissuomalaisia kokoomuspoliitikkoja. 

Hankkeesta oli kiistelty jo ennen rakentamispäätöstä, minkä vuoksi kaupunginhallitus esitti kansan­äänestyksen järjestämistä asiasta vuonna 2012. Kaupunginvaltuusto kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen. 

 

Kansalaispaneelien tapaiset asukkaista muodostuvat ja päättämistä täydentävät ryhmät eivät ainakaan toistaiseksi ole pysyvä osa päätöksentekoa. Osallistamisen tapoja pitkään tutkineen Grönlundin mielestä se olisi kuitenkin hyvä asia. 

Kaupungin puolelta se vaatisi lisää suunnitelmallisuutta ja asiantuntijuutta. Kaava-arkkitehti Nyman myöntää, että työtä on vielä tehtävänä.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain korvaavaa lakia valmistellaan paraikaa. Uuden lain olisi tarkoitus jälleen lisätä yksittäisten kansalaisten vaikutus- ja seurantamahdollisuuksia. Lain muotoilu on nykyisen tapaan epämääräinen, eikä määrittele tarkkaan, kuinka kansalaisia tulee kuulla. Grönlundin mukaan lakiesitys laahaa ajastaan jäljessä. 

”Kokeilujen sijasta olisi päästävä pysyviin ja laissa määriteltyihin toimintatapoihin, jotka takaavat niiden kansalaisten kuulemisen, joita maankäyttöpäätökset koskevat.

 

Lue lisää

Turun paikallisjunat saavat kannatusta yli puoluerajojen ja rataverkko löytyy – miksei maakunnassa jo kulje junat Ukiin, Loimaalle ja Saloon?

Turun raideliikenne on murrosten vallassa. Tunnin juna, matkakeskus, paikallisjunat, satamaraide ja paremmat junayhteydet ovat kaikki kenties toteutumassa tulevaisuudessa. (11/2021)

Essee: Muistin paikka

Saman toimittajan Henna Kukkosen teksti tarkastelee muistojen kytkeytymistä paikkoihin ja siihen, miten purkaminen tai purku-uhka näihin muistoihin vaikuttavat. (11/2021)

Essee: Tässä 10 syytä, miksi sinua on niin vaikea rakastaa, Turku

Turusta kotoisin oleva ja täältä sittemmin pois muuttanut Wilhelmiina Palonen kirjoittaa, mikä Turussa mättää. (9/2021)