Kaupunki
09.10.2021

Vuosittain vain 15 historian opiskelijaa näkee tämän – lähdimme mukaan Kritiikin retkelle Turun tuomiokirkon torniin 85 metrin korkeuteen

Teksti & Kuvat:
Ida-Maria Manninen
  • Turun tuomiokirkon tornista avautuu näkymä Aurajoelle.

Kello on paria minuuttia vaille 17. Seisomme opiskelijakavereideni kanssa 85 metrin korkeudessa Turun yllä.

Tuomiokirkon tornista kaupungin siluetin hahmottaa uudella tavalla. Pystyn kuvittelemaan vanhan kaupungin, kun näen samanaikaisesti Vartiovuoren tähtitornin ja Tuomiokirkkotorin historiallisen ympäristön, yllättävän laajan puuston ja Aurajoen kiemurtelemassa kaupungin läpi.

Huipulla odotamme täydessä hiljaisuudessa, että kellot alkaisivat soida.

Hätkähdän kumisevaa ääntä, sillä se on rajumpi kuin olin kuvitellut. Peitän korvani käsilläni. Massiivinen pauhu tuntuu fyysisenä kokemuksena kehossa.
 

 

Yleensä torni on yleisöltä suljettu. Yleisökierroksia tai tutustumiskäyntejä ei järjestetä turvallisuuden takia: tilat ovat ahtaat, eivätkä kestä ihmismassaa.

Olemme päässeet kierrokselle Kritiikki ry:n, Turun yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön, kautta. Vain 15 opiskelijaa mahtuu mukaan tutustumiskäynnille, joka järjestetään kerran vuodessa syksyisin.

Oppaana toimii tuomiokirkon vahtimestari Juhana Ahlamo.

“Historian opiskelijoille käynti on järjestetty ainakin sen kymmenen vuoden ajan, jonka olen itse tuomiokirkolla töissä ollut.”

Tutkijat voivat päästä torniin, ja myös Åbo Akademin teologian opiskelijoista muodostettu ryhmä on päässyt tutustumaan kirkon rakenteisiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kierroksen alussa kuljetaan Tuomiokirkon rakenteissa salin sivukammioiden yllä.
Kierroksen alussa kuljetaan kirkon rakenteissa salin sivukammioiden yllä.
 

Kokoonnumme aluksi Tornihallissa. Matka ylös torniin alkaa sakastista ja jatkuu puisia pitkoja, portaita ja ahtaita keskiaikaisia kierreportaita pitkin ohi kirkon rakenteiden, kirkonkellojen ja kellokoneiston, ylös kellotorniin, josta avautuu näkymä ympäri Turkua.

Kirkon historialliset kerrostumat tulevat esille uudella tavalla rakenteiden sisällä kulkiessa. Eri aikakaudet näkyvät muun muassa tiiltenlatomistekniikoissa.

“Keskiajalla suosittiin varsinkin munkkilimitystä, jossa joka kolmas tiili on poikittain sidetiilenä, eli muurissa siitä näkyy sivun sijaan pääty”, Ahlamo avaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Munkkilimitys.
Kirkon seinissä on paikoin munkkilimitystä keskiaikaiseen tyyliin.
 

Tuomiokirkon seinissä on käytetty muitakin limitystapoja, myös ristikkäin, sillä ne eivät ole täysin aikakauteen sidottuja.

Eri vuosisadoilla eläneet ihmiset ovat tehneet kaiverruksia tiileihin, puisiin pylväisiin ja jopa kirkonkellojen pintaan. Osa niistä on tornissa käyneiden ihmisten jättämiä, osa rakentajien.

Ahlamon mukaan tiilentekijät ovat painaneet omia puumerkkejään merkiksi siitä, kuka tiilen on tehnyt. Tiilentekijä on voinut merkitä esimerkiksi muutaman tiilen merkillään jostain tietystä erästä. Niiden lisäksi hän mainitsee eläinten jäljet.

“Tuomiokirkon tiilistä löytyy mm. kissan tassunjäljet ja Aboa Vetuksella on muutamia tiiliä, joissa on kotieläinten jälkiä.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Merkintöjä ikkunanpielessä 1910-luvulta.
Merkintöjä ikkunanpielessä 1910-luvulta.
 

Matkan varrella huipulle sijaitsevat myös kellokoneisto ja massiiviset, koristeelliset kirkonkellot. Ahlamo kertoo, että ne on valmistettu tietynlaisesta pronssista, jota kutsutaan kellometalliksi.

Viisarikellon koneiston puntin nosto sähköistettiin 1940-luvullla. Siitä asti kelloa ei ole tarvinnut käydä erikseen vetämässä.

Kellotaulu on Suomen vanhin julkisella paikalla oleva kello. Tunnetusti siitä puuttuu minuuttiviisari.

Vuonna 1640 perustetun Turun akatemian opiskelijat hyötyivät kaupungin yli kajahtaneista kellonlyönneistä. Tasatunnin lyömistä opiskelijat tiesivät, että vartin päästä alkavat tilaisuudet ja sen vartin aikana ehti paikalle. Siitä akateeminen vartti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ohikulkevat ihmiset alkavat näyttää pieneltä.
Ohikulkevat ihmiset alkavat näyttää pieneltä.
 

Kirkonkellot tuhoutuivat Turun palossa 1827, ja sen jälkeen uusia on hankittu esimerkiksi Ruotsista ja Itävallasta. Suomesta ei nimittäin löydy sopivia valamoita.

Tuomiokirkko on palanut monta kertaa, minkä takia torni on haurastunut. Se näkyy myös tornin kerroksellisuudessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Kirkonkellot tuhoutuivat Turun palossa 1827 ja sen jälkeen uusia on hankittu esim. Ruotsista ja Itävallasta”, Ahlamo kertoo.
 

Torninhuippu on näyttänyt erilaiselta eri aikoina ja se on uusittu monta kertaa.

Nykyinen uusgoottilainen torninhuippu on C.L. Engelin piirtämä, ja se valmistui 1834. Edellisen torninhuipun ulkoasu on talletettu Engelin tekemään vesivärimaalaukseen.
 

Engelin akvarelli Turun tuomiokirkosta.
C.L. Engelin tekemä akvarelli vuodelta 1814.
 

Oli kuitenkin lähellä, että tuomiokirkosta olisi tehty täysin goottilainen kirkko ja aiemmat kerrostumat historiasta olisi poistettu.

Ahlamo kertoo, että ensimmäinen suunnitelma tuomiokirkon remontoinnista valmistui 1896, jolloin ajan tapoihin kuului restauroida rakennus tietylle ajanjaksolle sen historiasta – suunnitelman esikuvana toimi Uppsalan tuomiokirkon restaurointi. Näin ollen goottilaisuuteen sopimattomat yksityiskohdat olisi poistettu ja goottilaisuutta lisätty.

”Esimerkiksi nykyinen torninhuippu olisi tässä suunnitelmassa korvattu pitkällä suipolla huipulla.”

Restaurointisuunnitelma sai kuitenkin kovaa kritiikkiä ja sitä alettiin pitää vanhanaikaisena.

”Varsinkin arkkitehti Lars Sonckin 1897 Finsk Tidskriftissä julkaistu kirjoitus johti siihen, ettei noita suunnitelmia onneksemme koskaan toteutettu.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
 

Luukku Turun tuomiokirkon huipulla.
Tästä kattoluukusta lotat kipusivat pieneen tilaan tornin huipulle sota-aikaan.
 

Tornin huipulla on vielä pieni, lähes huomaamaton kattoluukku. Ahlamo kertoo, että sota-aikana ylhäällä olevassa pienessä tilassa työskenteli lottia, jotka vastasivat radioliikenteestä.

”Heidän tehtävänään oli vastaanottaa Suomen sotalaivoilta mereltä tulevia sanomia ja lähettää ne eteenpäin sekä tietysti toimittaa aluksille menevät sanomat perille.”

Puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen tuntuu hurjalta kivuta tornista alas takaisin maan kamaralle nykypäivään, kun on juuri käynyt läpi tornin elämänvaiheet keskiajalta pitkälle 1900-luvun puolelle.

Päätähuimaavinta on miettiä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet rakentamassa tornia eri aikakausilla tai kulkeneet sen läpi ja jättäneet jälkensä sinne.
 


 

Lue lisää

Ysärillä Aurajoki täyttyi juottoloista – Ravintolalaivoista on ollut moneksi, ja vanhin niistä on Majland, 163

Majland on toiminut niin matkustaja-aluksena, proomuna kuin pizzerianakin. Nyt on se on vanhainkodissaan Aurajoella. (5/2019)

Palo säästi, Helsinki vei

Pitkä vankkurijono kiemurteli Suurta Rantatietä pitkin Turusta Helsinkiin mukanaan Turun Akatemian irtaimisto. Elettiin vuotta 1828, ja yliopisto muutti tuoreeseen pääkaupunkiin. Mitä kaikkea mukaan oli lastattu? (7/2014)