Kulttuuri
29.11.2012

Alkoeläimeksi taantumisesta

Juha Vuorisen räävitön dokaussaaga Juoppohullun päiväkirja taipuu ugrilaiseksi viemärihumpaksi.

ELOKUVA. Kolmekymppinen Juha Berg (Joonas Saartamo) elämöi toimettomana Kalliossa ja dokaa, koska miksi ei. Erään vähän rankemman reissun jälkeen mies päätyy virkavallan käsiin ja välttää syytteet lupautumalla AA:n asiakkaaksi. Auvoisa ryhmänvetäjä Tiina (Krista Kosonen) saa Juhan pyristelemään raitistumisen polulle, mutta ryyppykaverit eivät tietenkään moisesta innostu. Eikä kauan kekkuloineen antisankarin omakaan pinna tunnu kestävän ilman putelia.

Juoppohullun päiväkirja on samanaikaisesti räkäistä farssia että alakuloinen tosikuva viinaanmenevästä Suomesta. Maasta, jossa yleisin perustelu dokaamiselle on se, että muutkin juovat ja jossa Juha Bergin vakiohokema "Mulle ei vittuilla" kajahtaa monen ihmisyyden perälautasta. Elokuvassa tämä tarkoittaa väkivaltaista ja irvokasta todellisuutta, jota käsitellään Vuorisen maneerein – raaoin ottein, mutta kuitenkin kumman kepeästi. Iskut näyttävät pahalta, mutta ne eivät tunnu.

Esikoisohjaaja Lauri Maijala ei päästä katsojaansa visuaalisesti helpolla, vaan kierroksia väännetään kuin varastetusta pappamoposta. Kakkavitsientäyteisen elokuvan rytmitys toimii, ja Kerkko Koskisen Balkan-heijaus on oivaltava valinta jätkärokin uuvuttamassa genressä. Rujon remuamisen vastakuviksi asetellaan välähdyksiä puhtaudesta, taivasta maalliselle. Samalla kaikki synnit tuntuvat peseytyvän pois kuin suuren kosmisen deliriumin anteeksiantamina.

** ½

Lauri Hannus

Juoppohullun päiväkirja

(Suomi, 2012)

O: Lauri Maijala

N: Joonas Saartamo, Krista

Kosonen, Santtu Karvonen.