Kulttuuri
20.04.2018

Arvio: LexSpexin valopilkkuja ovat nimismies ja hullu parantaja

Teksti:
Lauri Miikkulainen
Kuvat:
Rami-Eikka Lehtonen
  • Yhteisöä ravisteleva murhamysteeri vetää mukaansa myös kylän laidalla asustelevan erakon (Emilia Pekkala) ja hänen hevosensa Platonin (Iida Hauhia).

Oikeustieteilijöiden speksissä tarina on oiva, mutta kokonaisuus olisi kaivannut hiomista.

Turun speksikauden päättäjänä toimii oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden speksi Kuolonkorjuu. Kyseessä on suomalaiseen pikkukylään 1920-luvulle sijoitettu murhamysteeri. Kylän väki viettää iloista kekrijuhlaa, kun yhteisössä tapahtunut murha rikkoo rauhan. Alkaa kiivas rikoksen selvittely, ja pian epäilyksen alle joutuu kylän väestä yksi jos toinenkin.

Käsikirjoitus on idealtaan hyvä ja toimii kokonaisuutena. Muun muassa laulujen sanoituksiin on panostettu ja on hieno idea, että ne on kokonaisuudessaan painettu käsiohjelmaan. Käsikirjoitus myös ottaa riskejä. Viime vuosisadan alun kyläyhteisön tuominen lavalle ei ole helppo tehtävä. Toteutuksessa ei olekaan lähdetty edes hakemaan minkään sortin ajankuvaa, vaan kylän ja tarinan tarkoituksena on vain tarjota puitteet ilottelulle.

Ja ilottelua kyllä piisasi. Ensi-illan yleisö oli erittäin aktiivinen omstart-huutelijoiden joukko. Heidän pommituksessaan näyttelijät toteuttivat ehdotuksia kiitettävällä prosentilla. Toisaalta tämä johti siihen, että jo speksin ensimmäinen puolisko venähti yli kaksituntiseksi. Näyttelijöille voi nostaa kestävyydestä hattua.

Irrallisia kohtauksia, kirkkaita huippuhetkiä

Vaikka puitteet ovat kunnossa, speksin kokonaisuus ontuu monin paikoin. Suurin vika on rytmissä: tarina laahaa. Osa tästä on toki selitettävissä aiemmin mainitulla omstart-tykityksellä, ja osa varsinkin näytelmän alussa näyttelijöiden ensi-iltajännityksellä.

Liikettä puuttui lavalta silti muutenkin. Esimerkiksi näyttelijät oli isketty asemiinsa aivan liian liikkumattomiksi ja esitys olisi ylipäätään kaivannut monessa käänteessään hiukan lisää vauhtia toteutukseensa. Kun vaikkapa vaihtojen tuoma pimeys kesti kauan, jäivät toisiaan seuranneet tanssi- ja näytelmäkohtaukset kovin irrallisiksi.

Tanssinumerot olivat tietystä irrallisuudestaan huolimatta taidokkaita. Ainakin osalla esiintyjistä vaikutti taitojen perusteella olevan selkeää tanssitaustaa. Myös bändi on pätevä, ja pääsee irti erityisesti yllättävissä omstarteista kummunneissa välisoitoissa.

Näyttelijöiden työ kantaa kohtalaisen hyvin. Tarinan alusta keskuspariksi nousevat Aino (Tuuli Tolsa) ja Eero (Tommi Manninen) hoitavat roolinsa hyvin. Varsinaiset valopilkut löytyvät kuitenkin muualta. Paikallista nimismiestä esittävä István Rytkönen ja erityisesti kylän vähintään omalaatuista kansanparantajaa ja muinaisuskojen ylläpitäjää esittävä Anton Kuutsa käytännössä varastavat show’n omilla kohtauksillaan.

Nyt seitsemättä kertaa järjestetty LexSpex on rosoista musiikkiteatteria. Välillä sisäpiirivitsien kyllästämää, välillä suorastaan lennokasta. Yhtä kaikki, yleisönsä esitys löysi, ja kirvoitti runsaasti naurua ja raikuvat loppuaplodit.

Lauri Miikkulainen

LexSpex 2018: Kuolonkorjuu. Ohjaus Viljami Sainio, tuottajat Iida Hauhia ja Tuuli Tolsa, käsikirjoitustiimi Tuomas Dahlström, Ida Hauhia, Heta Hovi, Arttu Kauppinen, Saara Monthan, Kari Paara, Emilia Pekkala, Anu Pullinen, Tuomas Ruuhijärvi, István Rytkönen, Aapo Tapio, Tuuli Tolsa, Aleksi Vehmasalo ja Sannimari Veini.

 

Lue lisää:

Arvio: I/O-Speksi ampuu railakkaasti yli ja väistelee kliseitä

Yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden ilottelu on viimeisen päälle hiottua musiikkiteatteria. (4/2018)

Arvio: Hybridispeksi pitää juonensa kasassa ja puskee eteenpäin tekijöiden energialla

Länkkärispeksi Älä ammu ohi on harrastajateatteria hyvässä ja pahassa. Esiintyjien iloa ja intoa on hauska katsella, vaikka esityksen rytmi tökkii. (3/2018)

Arvio: Pitkiä omstarteja ja hyviä roolihahmoja Raumalta

Qmespeksi on Turun yliopiston raumalaisin speksi. Kriitikko Frida Maria Pessi kiittää bändin heittäytymistä, leikkisiä koreografioita ja näyttelijöiden pysymistä rooleissaan, mutta moittii turhan hallitseviksi äityneitä omstart-improja. (3/2018)

Arvio: Turkulainen humanistispeksi on hahmojensa summa

Järjestyksessään vasta toinen Turkulainen humanistispeksi tarttuu futuristisiin dystopioihin ja lunastaa vakipaikkansa turkulaisessa speksiskenessä. (3/2018)

Arvio: Länkkäri päästä varpaisiin

TLKS Speksissä jokainen yksityiskohta on hiottu huolella paikalleen, mutta spontaaneja ja eskaloituvia omstartteja olisi tarvittu enemmän. (3/2018)

Arvio: Näyttelijöiden huumorintaju nostaa kauppiksen speksin lentoon

TuKY-Speksi nojaa vahvasti tilannekomiikkaan – ja onnistuu naurattamaan. (3/2018)