Kulttuuri
19.03.2018

Arvio: Näyttelijöiden huumorintaju nostaa kauppiksen speksin lentoon

Teksti:
Lauri Miikkulainen
Kuvat:
Julia Fesiuk
  • Panimo Huurteisen kesätyöläinen Sofia (Venla Kuokkanen) yrittää pelastaa juhlaolutta yhdessä henkilöstövastaava Jounin (Akseli Ilvesniemi) kanssa.

TuKY-Speksi nojaa vahvasti tilannekomiikkaan – ja onnistuu naurattamaan.

Turun kauppislaisten speksi viettää juhlavuottaan ja nousee lavalle jo kunnioitettavasti kymmenettä kertaa. Juhlaan sopivasti speksi on uudistunut jonkin verran ja muun muassa siirtynyt entisestä kantapaikastaan Kårenin salista Åbo Svenska Teaterin studioon.

Speksikauden kolmas ensi-ilta Tuopin täydeltä sukeltaa pienpanimoiden maailmaan.

Näytelmän juoni on simppeli. Panimo Huurteisella on vaikeaa. Rahat ovat loppumassa, mutta pelastus voi siintää sijoittajassa, jonka panimon väki yrittää hurmata puolelleen uudella erikoisoluellaan. Kun tuore oluterä kuitenkin uhkaa mennä piloille, täytyy pelastaa, mitä pelastettavissa on. Tuloksena on kaaosta.

Tarinan keskiössä on firman henkilöstövastaava Jouni (Akseli Ilvesniemi), joka pyrkii pitämään oluterän ongelmat piilossa muulta henkilökunnalta apunaan kesätyöläinen Sofia (Venla Kuokkanen). Tehtävää auttaa, että firman toimitusjohtaja Matti Ahonen (Atte Elonen) keskittyy lähinnä työpaikan hengennostatusharjoituksiin ja omaan ikäkriisiinsä, ja muu firman väki kuka mihinkin jekkuihinsa töiden sijaan.

Kirjanpitäjä Jaana (Eveliina Mauno) keskittyy muiden tekemisten kyyläämiseen ja baaria hoitavia Talea ja Kalea (Arna Antila ja Ida Sormunen) kiinnostavat lähinnä käytännön pilat. Seassa häärii baarin kanta-asukas ja vloggari Pesonen (Nelli Ylinen) työntämässä nenäänsä ja mukiaan hänelle kuulumattomiin paikkoihin. Ei ihme, että meno kohotuttaa sijoittajan (Lauri Lehtonen) kulmia.

Tilannetajua ja napakoita vitsejä

Farssimaisia piirteitä saava kuvaus lievästi sanoen epävakaasta työyhteisöstä ei itsessään tarjoile kovin yllättäviä käänteitä, mutta menoa lavalla tämä ei jarruta.

Jokaisen speksin sydän on omstarttien ja impro-osuuksien onnistumisessa, ja Tuopin täydeltä -show’ssa tämä puoli kantaa hienosti. Näyttelijät reagoivat yleisön heittoihin nopeasti luottaen sketsinomaiseen huumoriin. Katsojana on mahdotonta tietää, kuinka moni näennäisen spontaaneista heitoista oli todellisuudessa harjoituksissa hiottu, mutta ainakin tunne välittömyydestä pysyi taukoamatta yllä. Omstartit toivat näytelmään naljailua niin kauppiksen pääsykoeuudistuksesta, humanisteista kuin kokoomuksestakin.

Hieman lavalle jäi kaipaamaan huumorin viemistä vielä pidemmälle, sillä näyttelijät palasivat tavallisiin rooleihinsa välillä turhankin nopeasti. Lyhyet ja iskevät vitsit kaikesta huolimatta toimivat temmaten yleisön mukaansa.

Speksin bändi on mainio ja elää hienosti mukana näytelmässä, tarjoillen osan esityksen parhaista nauruista. Bändi suoriutuu niinkin hyvin, että kyvykkäiltä soittajilta olisi voinut vaatia vielä enemmän esimerkiksi tyylilajien vaihtamista lennosta. Taustatanssijat tuovat lavalle energiaa, mutta koreografiat alkavat turhan nopeasti toistaa itseään.

Näyttelijät yltävät kelpo suorituksiin. Henkilöstövastaava ja kesätyöläinen kannattelevat näytelmää ja vievät juonta eteenpäin. Muista rooleista erityisesti Erno Korpelan esittämä talonmies Seppo Juro nousee herkulliseksi hahmoksi, joka varastaa show’n miltei aina lavalle saapuessaan.

Kokonaisuudessaan Tuopin täydeltä on kelpo speksiviihdettä, jolle katsoja naureskelee vielä kotimatkallakin.

 

Lauri Miikkulainen

TuKY-Speksi: Tuopin täydeltä. Ohjaus Johanna Perttunen, tuottajat Idamaria Laine ja Julia Fesiuk, apulaisohjaaja Liisa Raulas, käsikirjoitus Tuulia Valaja, Eveliina Mauno, Lasse Viitanen, Laura Ahtola, Ville Pakarinen ja Panu Kuorikoski. Esitykset Åbo Svenska Teaterissa 24.3. asti.
 

Lue lisää:

Arvio: Turkulainen humanistispeksi on hahmojensa summa

Järjestyksessään vasta toinen Turkulainen humanistispeksi tarttuu futuristisiin dystopioihin ja lunastaa vakipaikkansa turkulaisessa speksiskenessä. (3/2018)

Arvio: Länkkäri päästä varpaisiin

TLKS Speksissä jokainen yksityiskohta on hiottu huolella paikalleen, mutta spontaaneja ja eskaloituvia omstartteja olisi tarvittu enemmän. (3/2018)