Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Kulttuuri
13.09.2017

Dynamon tuho? Jokirannan keskiluokkaistuminen uhkaa jälleen yökerhojen legendaa

Teksti:
Sara Koiranen
Kuvat:
Jere Grönberg
  • "Saan usein kuulla, ettei koko maassa ole vastaavia paikkoja", Dynamon ravintoloitsija Jussi Lehtinen sanoo.

”Kaameita uutisia Turusta: legendaarinen yökerho Dynamo potentiaalisen purku-uhan alla”, otsikoi musiikkimedia Rumba. Kulttuuriväki Turussa ja muualla Suomessa haukkoo henkeään. Indieystävän pyhiinvaelluskohde on vaarassa – jälleen kerran.

Siinä se on, hieman ränsistyneen näköinen keltainen puutalo. Yökerho Dynamo sijaitsee niin sanotulla Österbladin tontilla, eli tarkemmin sanottuna kuudennessa kaupunginosassa, neljännessä korttelissa, tontilla numero kolme. Tuttavallisemmin osoitteena tunnetaan Linnankatu 7.

Sen naapurissa, matalissa puutaloissa, majailevat esimerkiksi kirjakauppa Sammakko, Turun sarjakuvakauppa sekä baarit Bar Ö ja El Gringo. Jokaisella on kadulle aukeava suuri näyteikkuna, joka paljastaa uniikit sisätilat.

Tontille on kehittynyt turkulaisen kaupunkikulttuurin keskus. Monelle paikka on tuttu, mutta miten se on saanut alkunsa?

Takapihasta eläväksi keskustaksi

Österbladin puurakennukset on rakennettu 1830-luvun vaihteessa. Pitkän historiansa aikana taloja on remontoitu milloin mihinkin käyttötarkoitukseen.

Dynamon talon arvellaan alun perin olleen yksityisasunto. 1900-luvun loppupuolella rakennus ehti toimia ainakin Turun Urheiluliiton kerhotilana ja sen jälkeen homobaarina.

”Why Not oli Turun ensimmäinen kadulle päin avoin homodisko. Se avattiin 1993 yhteistyössä Turun Setan kanssa ja toimi vuoteen 1997, jolloin paikasta tuli Dynamo”, kulttuurihistorioitsija Tom Linkinen taustoittaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

”Dynkky on parhaimmillaan hikisenä kesäyönä, kun dj soittaa vanhoja indiehittejä ja tanssilattia kuhisee ihmisiä”, sosiologian opiskelija Pihla Hänninen kertaa Dynamo-hetkiään.

Vielä 1970–1980-luvulla Turun jokiranta ja sen lähikorttelit olivat keskustan takapihaa. Linkinen muistaa, kuinka vanhemmat kehottivat häntä pitämään nenästä kiinni, kun perhe ylitti joen Kirkko- tai Aurasiltaa pitkin.

”Itse joki sekä joenrannan roskikset, siltojen aluset ja reunat haisivat.”

Merkittävin käänne kohti viihtyisän jokivarren syntyä tapahtui, kun Turku valmistautui isännöimään vuoden 1996 Tall Ships Racea. Kaupunki siivosi Varvintorin ja alkoi kiinnittää huomiota Aurajoen mahdollisuuksiin.

”Jokiranta on kehittynyt viihtyisäksi oleskelualueeksi ja kevyen liikenteen kaduiksi. Kehitystä voi pitää määrätietoisena ja jopa huikeana”, Linkinen kertoo.

Nykyään Turku on erityisen tunnettu elävästä jokivarrestaan. Syrjäkadun jäteastiat ovat painuneet unholaan, ja Aurajoen rannat satamasta aina Vähätorille saakka ovat täyttyneet tyylikkäistä ravintoloista ja kahviloista.

Ehkä juuri siksi moni miettii, onko ränsistyneillä puutaloilla enää oikeutusta kyhjöttää niin keskeisellä paikalla. Visioissa purettujen talojen tilalle nousee esimerkiksi hotelli ja liiketiloja.

Uutta ja vanhaa – vai kaikki uusiksi?

Viimeksi tontin tulevaisuutta pohdittiin tosissaan 1990-luvulla, kun Turun pääkirjastolle etsittiin sijoituspaikkaa. Yhtenä vaihtoehtona oli purkaa Österbladin vanhat talot uuden rakennuksen tieltä. Lopulta pääkirjasto päätettiin sijoittaa tien toiselle puolelle, silloiselle Turun Puhelimen tontille.

Dynamo säästyi, mutta purku-uhka jäi. Esimerkiksi vuonna 2005 tontin omistavan Oy Österblad Ab:n Keijo Ketonen kommentoi Turun Sanomissa seuraavasti:

”Olemme päättäneet, että tontilla oleva kivitalo jää, mutta puutalot puretaan”.

Mitä nykyisten rakennusten tilalle tai niiden seuraksi voisi sitten tulla?

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Turun Urheiluliiton rakennus (nykyinen Dynamo) vuonna 1957. Kuva: Turun museokeskus/Carl Jacob Gardberg.

Ydinsanoja ovat kaupunkimaisuus, tehokkuus ja monipuolisuus. Lähivuosina on tarkoitus kartoittaa, miten tontille istuisi esimerkiksi hotelli-, liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja. Vanhoille puutaloille suunnitelmissa ei välttämättä ole tilaa.

”Österbladin tontti on yksi tärkeimmistä keskustan kehittämiskohteista. Omasta mielestäni huonokuntoiset puutalot eivät voi yksin määritellä suunnittelua”, kommentoi kaupunginvaltuutettu Olli Manni (kok), joka toimii varapuheenjohtajana kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa.

Mannin mukaan korttelin puutaloja pitää peruskorjata, jos niitä päädytään säästämään. Se taas on yleensä kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.

”[Peruskorjaus] merkitsee varsin korkeaa vuokratasoa, joka saattaa olla nykyisten toimijoiden saavuttamattomissa. Kun kyseessä on yksi kaupungin kalleimmista tonteista, eivät ratkaisut ole helppoja.”

Oy Österblad Ab pääomistaja on TS-Yhtymä, joka julkaisee Turun Sanomia.

Tulevaisuus auki ehdotuksille

Turun kaupunki teki päätöksen tontin asemakaavan suunnittelun aloittamisesta tänä kesänä.

”Asemakaavamuutos laaditaan tonttien omistajan aloitteesta. Luonnollisesti uudelleenkaavoitettavan tontin omistajan tahto on otettava huomioon, sillä muutoin kaava ei lähde toteutumaan”, selvittää Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana toimiva Saara Ilvessalo (vihr).

Ilvessalo kuvailee kaavoitusta ”eri intressien tasapainoiluksi”. Prosessin aikana yritetään löytää kompromissi, joka huomioi mahdollisimman hyvin kaupunkilaisten, alueen toimijoiden, tontin omistajan ja esimerkiksi museon tahtoa.

Julkisuudessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut alueen kulttuuripalveluiden kohtalo.

”Itselleni alueen kulttuuritoiminta on tärkeää. Tämän tärkeyden osoittavat myös ihmisten reaktiot, kun kaavoitus käynnistettiin”, kaupunginvaltuutettu toteaa.

Kaupunki on surullisen kuuluisa Turun taudista eli menneisyydestään vanhojen arvorakennusten purkajana. Mutta on puutaloja pelastettu täällä ennenkin. Esimerkiksi Mikaelin kirkon läheisyydessä sijaitsevan Ruusukorttelin puutalot päätettiin kustannuksista huolimatta säilyttää ja kunnostaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Lauantai-iltaa Dynamossa viettäneiden Julius Töyrylän ja Sini Paukkusen mielestä Dynkystä luopuminen ei olisi hyvä asia.

Voisiko sama ratkaisu sopia Österbladin taloille?

”Kyse on tahdosta ja siitä, miten korkealle vanhat keskustan puutalot arvotetaan.”

Ilvessalo pitää ”hyvinkin realistisena” vaihtoehtoa, jossa tontin sisäpihalle rakennetaan uutta ja puutalot säästetään.

Osana suunnittelua selvitetään esimerkiksi tontilla sijaitsevien rakennusten kunto. Lopulliseen käsittelyyn kaava tulee Ilvessalon mukaan todennäköisesti vasta vuonna 2019.

Ainakin siihen asti Dynamolla on aikaa.

”Dynamo on vankka ja hyväkuntoinen”

DYNAMON RAVINTOLOITSIJA Jussi Lehtinen tietää kipparoivansa ainutlaatuista yökerhoa.

”Dynamo tarjoaa poikkeuksellisen vaihtoehdon Turun yökerhokenttään sekä tilojen että musiikkitarjonnan puolesta. Asiakaskunta on samalla hyvin laaja ja heterogeeninen”, Lehtinen perustelee.

Ravintoloitsija kuvailee yökerhoa ”valtakunnalliseksi instituutioksi”, joka tunnetaan myös ulkomailla. Lehtinen kertoo, että ”isotkin nimet” haluavat usein esiintyä Dynamossa, vaikka yökerhoa kookkaammilla lavoilla keikkapalkkiokin olisi muhkeampi.

Lehtisen mukaan Dynamo on koti erityisesti kotimaan suurille ja keskikokoisille indieartisteille ja -yhtyeille.

DYNAMON JA MUIDEN Österbladin puutalojen kunnosta on spekuloitua vuosia. Lehtisen mielestä Dynamon talon purkamiselle ei ole perusteita.

”Rakennuksen kunto on paloviranomaisten vaatimuksesta jokunen vuosi sitten selvitetty. Tarkastuksen suoritti Narmaplan Oy, joka totesi rakennuksen sekä hyväkuntoiseksi että erittäin vankaksi. Asiasta on siis olemassa mustaa valkoisella.”

Ravintoloitsija myöntää, että vanha puutalo tarvitsee huolenpitoa.

”Olen omalta osaltani huolehtinut, että paikat ovat pysyneet kunnossa. Tälläkin hetkellä sisätiloja pikkuhiljaa kunnostetaan ja uudistetaan.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Toimittaja Sara Koiranen: On vain yksi Dynamo

TROOPPINEN YLÄKERRAN tanssilattia. Torstai-illan Youtube-jukeboxi. Jaume Serra Cava. Suomen indietaivaan kirkkaimpien tähtien keikat. Jatkot kirjaston portailla.

Dynamon eli Dynkyn tanssilattialla viihtyvät kulttuuriväki, skeittarit, opiskelijat laidasta laitaan — oikeastaan kaikki, jotka kaipaavat jotain muuta kuin ”sedulaa” illanvietoltaan. Mutta edes pyhiinvaelluskohde ei ole turvassa, etenkään, jos se on puutalo Turun keskustassa.

KYSYIN RAVINTOLOITSIJA Jussi Lehtiseltä, voisiko Dynamo muuttaa toisaalle, jos sen kohtaloksi lankeaisi purkutuomio. Vastaus oli yksiselitteisesti: ”Ei”.

Meillä on vain yksi Dynamo.

Vaikka juhlakansa voi vielä hetken huokaista helpotuksesta, on tontin ja erityisesti sillä sijaitsevien rakennusten tulevaisuus on vielä täysin auki. Nyt jos koskaan Dynamon ystävien on pidettävä meteliä elävän kaupunkikulttuurin puolesta.

Turussa sitä on purettu jo liikaa.

 

Korjaus 21.9.2017 klo 13:45 Saara Ilvessalon osuuteen: Ilvessalo sanoo, että Dynamon asemakaavamuutos laaditaan tonttien omistajan aloitteesta. Hän ei väitä, että kaavamuutokset laadittaisiin aina tonttien omistajan aloitteesta, kuten juttu aikaisemmin virheellisesti kertoi.
 

Lue lisää:

”Three Beersin taru loppuu” – Ylioppilaskylän uusi kortteli jyrää baarin

Ylioppilaskylän asukkaiden kantabaari Three Beers puretaan, kun Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) rakennuttaa kylään uuden Tyyssija-keskuksen. TYS:n toimitusjohtaja pitää epätodennäköisenä, että baari saa jatkaa uudessa Tyyssijassa. (9/2017)

The Monkey sulki ovensa: ”Jengi ei ryyppää”

Yökerho avasi ovensa viimeistä kertaa toukokuussa. Lama, fitness-buumi ja nuorten vähentynyt alkoholinkäyttö iskivät ravintolan talouteen. (5/2017)

Siunaustilaisuus tanssilattialla

”Itkettää, ahdistaa ja pierettää ja on avain kotiin jäänyt. On kello jo puoli ja Princekin kuoli, ihan paskaa on tää nyt.” Popsuuruuden kuolema oli niin järkyttävä uutinen, että siitä selvisi vain vuoden parhaiden bileiden avulla. (5/2016)