Kulttuuri
30.09.2010

Elokuvat: Videosukupolven eepos

Scott Pilgrim vastaan maailma on kohderyhmälleen täydellinen elokuva.

Ohjaaja Edgar Wrightin koko uraa on värittänyt vahva samastuminen kulttielokuvien ja videopelien parissa kasvaneisiin nuoriin aikuisiin. Avaruuden tuntua -televisiosarja kertoi parikymppisistä tyhjäntoimittajakämppiksistä siinä missä Shaun of the Dead oli hillitön kunnianosoitus zombie-genrelle ja sen faneille. Niin hauskoja kuin Wrightin aikaisemmat työt olivatkin, lienee oikeutettua väittää, että mies on uudella Scott Pilgrim vastaan maailma -elokuvalla ylittänyt itsensä. Bryan Lee O'Malleyn sarjakuvaan perustuva elokuva on nörttikomedioiden uusi kuningas.

Tarina kertoo keskinkertaisessa autotallibändissä bassoa soittavasta Scott Pilgrimistä, joka iskee silmänsä supercooliin Ramona Flowersiin. Mikäli Scott haluaa deittailla uutta ihastustaan, on hänen ensin voitettava tytön ilkeiden ex-heilojen kilta. Seuraa joukko yhteenottoja, joissa hilpeät popkulttuuriviittaukset yhdistyvät kerrassaan nautittavan räikeäksi sillisalaatiksi. Linja on yllättävänkin tinkimätön. Vitsejä ei turhaan selitellä sille osalle yleisöstä, joka ei niitä muutenkaan ymmärtäisi. Joko olet hip tai sitten et.

Pintatasolla kohellus vaikuttaa varsin aivottomalta. Kuitenkin juuri näennäisen sisällöttömän tyylin kautta Wrightin onnistuu päästä poikkeuksellisen lähelle kuvaamansa sukupolven maailmankuvaa, jossa konsolipelit ja indie-rock ovat tärkeä viitekehys lähestulkoon kaikelle toiminnalle. Onnistuneet suoritukset kerryttävät kokemuspisteitä ja uusiin yrityksiin tarvitaan lisäelämä. Kaikkea värittää sympaattinen itseironia.

Tarinan perimmäinen viestikin on lopulta varsin tosi: rakkaus on taistelupeli, jossa jokaisen tason lopussa pitää kohdata toinen toistaan haastavampia vastustajia. Kenties nörtit vain ymmärtävät tämän muita paremmin.

TUOMAS JALAMO

Scott Pilgrim vastaan maailma

Ohjaus: Edgar Wright

Pääosissa: Michael Cera, Mary Elisabeth Winstead

Ensi-ilta 1.10.