Kulttuuri
09.10.2009

Etnoloinen: Hurrilainen hymni

Johdatus kaiken maailman musiikkiin.

Ranskalaiset arkeologit löysivät 1950-luvulla savitauluja muinaisen Ugaritin alueelta, nykyisestä Syyriasta. Tauluilla oli nuottikirjoitusta ja tekstiä hurrilaisten kansan nuolenpääkirjoituksella. Löydöksen iäksi arvioitiin noin 3400 vuotta.

Amerikkalainen antropologi Anne Draffkorn Kilmer alkoi kääntää kirjoitusta nykyihmiselle ymmärrettävään muotoon. Aikaa työhön kului viisitoista vuotta. Taulut paljastivat yhtenäisen teoksen: hymnin kuunjumalattarelle, nuotit, sanat sekä kappaleen esittämisohjeita. Kyseessä on maailman vanhin tunnettu sävellys.

Hymni kertoo hedelmättömästä naisesta, joka turvaa kuunjumalatar Nikkaliin lasten toivossa. Sävelmä on haikea ja tunteellinen, ja miellyttää harmonisuudessaan nykyihmisenkin korvaa.

Hurrilainen hymni on tuonut huomattavasti uutta tietoa muinaisesta musiikista. Se todistaa, että diatoninen 7-säveljärjestelmä sekä moniääninen harmonia oli tunnettu jo hurrilaisten aikana. Aiemmin näitä piirteitä luultiin Antiikin aikaisiksi.

Ugaritin kadonnut kaupunki löytyi vahingossa vuonna 1928, kun maanviljelijä rouhaisi kyntöauralla muinaisen hautakammion auki. Maan alta paljastui kokonainen muinainen metropoli, muun muassa useita savitaulusäilöjä, jotka saattavat olla maailman vanhimpia kirjastoja.

Musiikkia ja soitintekniikkaa käytettiin todennäköisesti havainnointivälineenä matematiikan opetuksessa, ja soittaminen kuului mesopotamialaisten intellektuellien koulutukseen.

Arkeologiset löydökset ovat herättäneet erityisesti etnomusikologien mielenkiinnon. Muusikot rakentavat tarkkoja jäljennöksiä muinaisista soittimista ja tulkitsevat maailman vanhinta nuotinnettua musiikkia. Lopputulos on hämmästyttävä.

Teksti: Jantso Jokelin'

Now playing: De Organographia – Music of the Ancient Sumerians, Egyptians and Greeks.