Kulttuuri
10.09.2009

Etnoloinen - Johdatus kaiken maailman musiikkiin

Ikuisen sodan riivaama Balkan on ainutlaatuinen musiikkikulttuuri, torvibändien ja turbofolkin hysteerinen tyyssija. Entisen Jugoslavian alueen musiikki on rytmisesti mielenkiintoista ja äärimmäisen tanssittavaa. Paikallinen kansanmusiikki onkin aina ollut kiinteässä yhteydessä häihin ja hautajaisiin.

Populaarimusiikkia leimaa kansallinen ylpeys, joka näkyy kansamusiikillisten piirteiden tunkeutumisena niin rockiin, hiphopiin, poppiin kuin teknoonkin.

Balkanilaisesta musiikista on vaikea puhua mainitsematta serbialaista Goran Bregovi?ia. Jugoslavialaissyntyisen kitaristin ja säveltäjäneron ekstaattinen kyky yhdistää kansanmusiikkia, torvihumppaa, klassista harmoniaa ja modernia pop-rockia on iskenyt sodan runtelemiin maihin kuin pommi. Bregovi? on säveltänyt musiikkia muun muassa elokuviin, rockbändeille, suurille orkestereille ja poikakuorolle.

Bregovi?in kuuluisin teos lienee kappale nimeltä Kalasnjikov. Kyllä, se kertoo aseesta, venäläisvalmisteisesta Kalashnikov-rynnäkkökivääristä. Kappale kertoo paljon myös serbien tulisesta kansanluonteesta. Se tuli tunnetuksi Emir Kusturican elokuvasta Underground, joka kertoo sodasta, ryyppäämisestä, juhlimisesta ja rakkaudesta. Mustalaisbändi juoksee ja soittaa taustalla lähes tauotta.

Olisi varmasti poliittisesti korrektia sanoa, että aseiden, mustalaistorvien ja yliampuvien sukupuoliroolien yhdistäminen balkanilaisuuteen on silkka rasistinen myytti. Balkanilaiset kuitenkin itse tuntuvat ruokkivan tätä stereotypiaa vahvemmin kuin kukaan muu: elokuvat pyörivät sodan, testosteronin, rahan ja törkyisen vaskimusiikin ympärillä. Etenkin rap-musiikki mässäilee armeija-estetiikalla, pyssyillä ja perseillä.

Ja kun Serbian tärkein kappale kertoo rynnäkkökivääristä, mitä tässä enää kiertelemään?

Teksti: Jantso Jokelin