Kulttuuri
26.10.2015

Goottiromantiikka kohtaa seurapiiriromanssin

Teksti:
Ilkka Hemmilä

Guillermo del Toron uusin ohjaustyö Crimson Peak on osoitus ohjaajansa monipuolisesta urasta.

Siinä missä hänen edellinen elokuvansa Pacific Rim herkutteli jättihirviöiden ja suurrobottien välisillä painimatseilla, vie kummituskertomus Crimson Peak goottikauhuromanssin äärelle.

Monstereihin ja muuhun makaaberiin mieltynyt del Toro löytää tästäkin aiheesta inhimillisen sydämen. Kauhuestetiikkaan panostava elokuva keskittyy säikäytysten sijaan hahmoissa piilevään karmivuuteen.

Tarinassa eletään viktoriaanisen ajan loppua. Kirjailijanurasta haaveileva Edith Cushing (Mia Wasikowska), joka kokee suurempaa sielunkumppanuutta Mary Shelleyn kuin Jane Austenin kanssa, nai englantilaisen aristokraatin Thomas Sharpen (Tom Hiddleston) ja muuttaa tämän syrjäiseen kartanoon. Nukkavieru kartano varjostaa tuoretta avioliittoa – erityisesti kun rakennuksen käytävillä kulkevat aaveet varoittavat Edithiä sulhasensa ja tämän siskon (Jessica Chastain) piiloittelemista vaaroista.

Crimson Peak on lähempänä ohjaajan tunnelmallisia espanjankielisiä tuotantoja kuin hänen toiminnallisia Hollywood-elokuviaan. Yliluonnolliset olennot elävät omaa elämäänsä, joiden yhteys ihmishahmoihin on enemmän sattumaa kuin pahantahtoisuutta.

Komea elokuva liioittelee goottiromantiikan hengessä herkullisesti. Autiolla nummella sijaitseva kartano ulvoo tuulen mukana ja tarvittaessa vuotaa vaikka verta punasavisen maan tunkeutuessa talon rakenteisiin. Ylikoristellun rakennuksen kruunaa rikkonainen katto, josta leijailee jatkuvasti sisään lunta tai kuolleita lehtiä.

Del Toro toteuttaa jälleen asianmukaiset genrekonventiot tinkimättömästi. Tällä kertaa niiden yläpuolelle noustaan kuitenkin harmillisen harvoin.

***½

Crimson Peak
USA, 2015, 119 min
O: Guillermo del Toro
K: Guillermo del Toro,
Matthew Robbins
N: Mia Wasikowska,
Jessica Chastain, Tom Hiddleston,
Charlie Hunnam, Jim Beaver