Kulttuuri
01.03.2019

Helena Kulmala, 25, on kirjallisuuden näkymätön laadunvalvoja, joka seuloo tuhansien käsikirjoitusten joukosta helmet

Teksti:
Emmi Ketonen
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • ”Kärjistetysti voisi sanoa, että ehkä yksi tuhannesta käsikirjoituksesta kustannetaan”, Helena Kulmala kertoo. Kiinnostavan kirjailijan esiin nostaminen on työn suurin ilo.

Turun yliopiston kasvatti Helena Kulmala on jo uransa alussa onnistunut kipuamaan kirjakustantamon avainasemaan – kustannustoimittajaksi.

Loistava kirjallinen teos on harvoin vain yhden henkilön tuotos. Vaikka lukija ei työtä erottaisikaan, hyvä kustannustoimittaja voi parhaimmillaan auttaa kirjailijaa ruotimaan tekstistään parhaan mahdollisen.

”Kustannustoimittajan työ on näkymätöntä. Yleensä siihen kiinnitetään huomiota vain silloin, jos työ on tehty huonosti”, kustannustoimittaja Helena Kulmala kertoo.

Vuonna 2014 Kulmala oli yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, joka aloitti myyjänä kustannusosakeyhtiö Sammakossa. Se on paitsi kirjakauppa myös kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja sarjakuvien kustantaja.

Sittemmin Kulmala on edennyt kivijalkaliikkeen myyjästä kustannustoimittajaksi. Nyt hän on ansioitunut myös kääntäjänä tuomalla suomalaisten lukijoiden tietoisuuteen ruotsalaisen Liv Strömquistin sarjakuva-albumit.

Suomen sarjakuvaseura valitsi Strömquistin teoksen Kielletty hedelmä vuoden 2016 parhaaksi käännössarjakuvaksi. Kulmalan kääntämä teos käsittelee naisanatomian kulttuurihistoriaa.

Helena Kulmalan, 25, ammattitaito pohjaa Turun yliopistosta saatuun koulutukseen.

”Olisi lähes mahdotonta työskennellä kustannustoimittajana, jollen olisi opiskellut kirjallisuutta yliopistossa. Pitää osata lukea erilaisia tekstejä ja ymmärtää kirjallisuushistoriaa, genrejä, tyylejä ja kaikkia erilaisia ilmaisukeinoja.”

Pääaineen ohella Kulmala pänttäsi luovaa kirjoittamista, ranskan kieltä ja filosofiaa. Aloittaessaan kirjallisuustieteen opinnot hän ei vielä tiennyt, mitä tahtoisi tehdä työkseen.

Kirjallisuuden opiskelu tuntui ainoalta luontevalta vaihtoehdolta.

Oppiaineyhdistelmä loi hyvät edellytykset tulevalle ammatille. Kulmalan mukaan muiden tekstien kommentointi ja kehityksen pohtiminen on tuntunut hänestä alusta asti jollain tapaa tyydyttävältä.

”Luovan opinnoissa sain hyvää palautetta siitä, että annoin muille hyvää palautetta.”

Kriittisellä silmällä lukeminen vie eniten aikaa kustannustoimittajan työssä. Käsikirjoituksia tarjotaan kustantamolle suunnattomia määriä. Kulmala sanoo, että kärjistetysti noin yksi tuhannesta Sammakolle tarjotusta käsikirjoituksesta johtaa valmiiseen teokseen.

Yksi kustannustoimittajan keskeisistä työtehtävistä on lukea käsikirjoituksia ja bongata joukosta potentiaaliset helmet.

”On hienoa löytää uusi kyky, kuten Heikki Kännö, joka on ilmeisen lahjakas kirjoittaja, ja auttaa häntä julkaisemaan todella hienoja ja hiottuja teoksia.”

Heikki Kännö on Turussa asuva kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen toinen romaaninsa Sömnö palkittiin helmikuun alussa Runeberg-palkinnolla, jolla tuetaan laatukirjallisuutta, annetaan aineksia kirjalliseen keskusteluun ja virkistetään Runebergin päivän viettoa.

Työskentely Kännön kanssa oli Helena Kulmalalle mielekästä.

”Heikin kanssa työskentely on ollut mukavaa, sillä hän innostuu aina antamastani palautteesta, mutta samalla hänellä on hyvin vahva oma ote ja näkemys kirjoittamiseen.”

Kulmalan mukaan kustantamoilla on kiinnostava kaksoisrooli, sillä ne ovat sekä kulttuuri-instituutioita että yrityksiä eli niiden on pystyttävä toimimaan markkinoiden ehdoilla. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta, sillä perinteisesti kulttuurin tärkeimpänä tavoitteena pidetään henkisen pääoman ja sivistyksen kerryttämistä.

”Itse arvostan kirjallisuutta taiteena. Sellaista kirjallisuutta luen ja haluan myös nähdä luettavan.”

Helena Kulmala

Kustannustoimittaja.

Mikä innostaa?

"Kun jokin aiemmin sanoin kuvaamaton saa ilmaisunsa esimerkiksi runossa."

Mikä ärsyttää?

"Taantumukselliset yhteiskunnalliset liikkeet, tolkkuilu ja poliittisen mielikuvituksen puute."

Missä viihdyt?

"Missä tahansa, missä on kirjoja, kuten Kirjakahvilassa ja kirjastossa."

Lue lisää:

Kaupunki kansien välissä – Miltä Turku näyttää kirjailijoiden kuvaamana?

Varesta, Varissuota ja Waltaria. Turku on tallentunut lukuisia kertoja romaaneihin ja muihin kaunokirjallisiin teksteihin. Niissä kaupunkia on tarkasteltu monista suunnista, useina eri aikoina ja vaihtelevien henkilöiden kokemana. (1/2019)

"Teksti on parhaimmillaan älykkäämpää kuin kirjoittajansa" – kirjailija Iida Rauma ja graafikko Tomi Tuominen puhuvat luovuudesta

Työelämässä kaivataan yhä enemmän luovaa ajattelua. Luovan kirjoittamisen opettaja, graafikko ja kirjailija kertovat, mitä luovuus on ja mistä sen voi löytää. (04/2017)

Tarinat myyvät kirjoja ja politiikkaa

Kirjailija Leena Parkkinen ja tutkija Laura Parkkinen ovat siskoja ja tavallaan myös kollegoita. Heidän töitään yhdistää yksi keskeinen tekijä: tarinat. (1/2017)