Kulttuuri
11.12.2013

Hellivä ja kuristava rakkaus

Kaikki on ihanaa. Kaikki on kaunista. Ero. Kaikki on kylmää. Kaikki on turhaa.

Cannesin elokuvajuhlilla pääpalkinnon voittanut Abdellatif Kechichen ohjaus Adelen elämä: osat 1 ja 2 (La vie d'Adèle, 2013) ei pysäytä ajattelemaan omaa elämää tai yhteiskunnan tilaa.

Adelen elämän keskiössä et ole sinä tai minä, vaan Adele.

Kolmituntinen myrsky ei ole minuuttiakaan liian pitkä, vaan jokaisella kohtauksella on tarkoituksensa, oma merkityksellinen roolinsa kiintymyskirjon täydellisyyttä hipovassa läpikäynnissä.

Sydäntä kuristava ja hellivä tunteellinen totuus repii, raastaa ja on julmuuteen asti koskettava, lipsumatta kuitenkaan melodramaattisuuteen.

Adelen kasvu ei viihdytä tai pikkunätisti nyyhkytä. Kipeitä arpia kantaa pitkään.

Haluan nähdä ensirakkauteensa eksyneen Adelen elämän seuraavat luvut vain tietääkseni, että hänellä on kaikki hyvin.

Onnesta Julie Marohin sarjakuva-albumiin pohjaava elokuva ei anna takuita. Rakkaus, tuska, ilo ja karmiva epävarmuus kohdataan puolustuskyvyttömänä.

Ranskalaisen elokuvan perinteitä noudattaen seksi ei ole tabu. Alastomuus ja naiminen ovat Adelen elämässä liki ainutlaatuisella tavalla läsnä. Ne eivät ainoastaan vahvista mielikuvia rakkaudesta, vaan kuvaavat himoa ja hyväksyntää puhtaimmillaan.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet rakkaudelle elokuvallisesti vaikuttavaa aikaa.

Terrence Malickin To the Wonder (2012), Michael Haneken Rakkaus (Amour, 2012) ja Abdellatif Kechichen Adelen elämä: osat 1 ja 2 ovat julmia, mutta aistillisesti tosia elokuvia.

Ne eivät myy unelmia, vaan elämää. Ota, älä jätä.

****½

Jouko Luhtala

Adelen elämä: osat 1 ja 2 / La vie d'Adèle (Ranska, Belgia, Espanja, 2013)

O: Abdellatif Kechiche N: Adèle

Exarchopoulos, Léa Seydoux