Kulttuuri
03.05.2018

Jäikö Ruissi-lippu saamatta? Testaa pikkufestari sen sijaan!

Teksti:
Laura "Milla" Millasnoore
Kuvat:
Niilo Rinne/Norpas & Anna Kuokkanen/Norpas
  • Pienet maaseutufestarit tarjoavat uutta kokeneellekin festarikävijälle. Norpas- festivaalin tunnelmaa vuodelta 2016.

Ruisrock myytiin taas loppuun ennätysnopeasti ja lippuja kaupataan nyt suolaiseen hintaan verkossa. Mitä Ruissin tilalle keksisi, kun budjetti ei taivu trokarien ryöstöhintoihin?

Festarit kuuluvat olennaisesti kesään ja turkulaisilla on mistä valita: festareita järjestetään kymmenittäin reilun tunnin bussimatkan säteellä.

Jos Ruissi-lippu jäi saamatta, Ruissalon vehreyden voi korvata toisenlaisella idyllillä. Miltä kuulostaa esimerkiksi elokuinen Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali, jossa musiikkia ja taidetta voi nauttia lammen äärellä maaseudun sydämessä?

Urjalassa järjestettävä tapahtuma laajenee tänä vuonna kaksipäiväiseksi. Luvassa on lisää ohjelmaa ja uusia esiintymislavoja. Neljättä kertaa järjestettävä festari sai alkunsa Sastamalassa järjestetyistä monitaiteisista latosirkusesityksistä.

”Monitaideohjelmiston tuottaminen on ollut alusta alkaen tarkoituksena”, festivaalin tiedottaja Maiju Viitanen kertoo.

Viime vuosina eri taiteita yhdistelevien festareiden suosio on kasvanut, mikä näkyy myös suurien musiikkifestivaalien ohjelman monipuolistumisena.

Maaseudun pikkufestarit tarjoavat vaihtelua massiivisille kaupunkifestivaaleille ja elävöittävät pieniä paikkakuntia. Pienillä festivaaleilla myös yhteisöllisyys ja intiimi tunnelma korostuvat.

”Mitäkset on oma maailmansa, josta saa vahvan kokemuksen sen vuoksi, että on itse osa festivaalia”, Viitanen kertoo.

Festarivieraat pääsevät luomaan yhteisötaidetta ja kävijöille on jopa varattu oma lava esiintymistä varten. Vieraiden ja esiintyjien rajaa on haluttu häivyttää järjestämällä ohjelmaa myös yleisön joukossa.

”Nostetaan ikään kuin kävijät ja esiintyjät samalle tasolle.”

Tänä vuonna Mitäksien tarjonta on aiempaa kansainvälisempää. Esiintymään on tulossa latvialainen muusikko ja performanssitaitelija Elizabete Balcus, jonka musiikissa yhdistyvät psykedeelinen poppi, konemusiikki sekä kamarimusiikkivaikutteet.

Luvassa on myös eri taiteenmuotoja yhdisteleviä esityksiä. Teknoyhtye Serotin ja sirkusryhmä Vireen Club Swiressä yhdistellään nuorallatanssia, kokeellista äänentuotantoa, klubikulttuuria ja bändisoittoa.

”Sirkusryhmän käyttämä nuora on mikitetty. Ääni, jonka nuora päästää, kun sille astuu, on osa keikan musiikkia”, Viitanen avaa.

 

MAASEUTUFESTAREIDEN intiimiyttä korostaa myös Taalintehtaalla elokuussa järjestettävän Norpas-festivaalin toiminnanjohtaja Ville Laitinen. Hänen mukaansa festivaalikokemus on syvempi ja kokonaisvaltaisempi maaseudulla kuin kaupungissa.

”Vastaavaa autenttisuutta ei välttämättä pysty saavuttamaan isommalla festarilla”, Laitinen arvelee.

Norpas järjestetään elokuussa seitsemättä kertaa. Festivaalialueena toimii koko Taalintehtaan kylä, ja esityksiä varten on talkoovoimin kunnostettu ruukin vanhoja rakennuksia. Lisäksi osa esityksistä pidetään Kemiönsaaren luonnossa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Norpas-festivaalilla saa nauttia keikan aikana tunnelmallisesta miljööstä.

Festivaalin juuret ovat Katalonian maaseudulla, missä järjestettiin Norpaksen edeltäjää Festival Surpasta. Syntytaustan vuoksi espanjalaiset esiintyjät ovat edelleen vahvasti edustettuina.

”Me ollaan Suomen katalonialaisin festivaali”, Laitinen summaa.

Kansainvälistä tarjontaa on luvassa laajasti. Espanjalaisten esiintyjien lisäksi venäläinen avantgarde-teatterikokoonpano blackskywhite on tuomassa oman produktionsa festivaalille.

Omaperäisen Norpasista tekee se, että festivaali pyrkii joka vuosi tuottamaan oman monitaide-esityksen, jossa yhteistyötä tekee useampi festivaalilla esiintyvä taiteilija.

”Tänä vuonna luvassa on valokuvakonsertti, jossa yhdistyvät Heikki Willamon luontovalokuvat ja Teostopalkintoehdokas Meriheini Luodon kokeellinen kansanmusiikki.”

Ympäristötaiteesta on tulossa enenevissä määrin osa Norpaksen ohjelmaa. Festivaalia järjestävä yhdistys suunnittelee ympärivuotista toimintaa, jonka tarkoituksena olisi tuottaa teoksia Kemiönsaareen sijoitettavalle ympäristötaidepolulle. Näin festivaali näkyy alueella myös varsinaisen tapahtuman päätyttyä.

Kesäfestareita Turussa & naapurissa

8.–9.6. Saaristo Open (Kaarina)
11.–17.6. Pori Organ (Pori)
16.6. Klustermus (Rauma)
21.–24.6. RMJ (Rauma)
6.–8.7. Ruisrock (Turku)
14.–22.7. Pori Jazz (Pori)
19.–21.7. Karjurock (Uusikaupunki)
21.7. Metsämaan Pyramidipiknik (Loimaa)
26.–28.7. Down By The Laituri (Turku)
27.–29.7. Faces Festival (Karjaa)
28.7. Ilmiö (Turku)
28.7. KarmaRock (Harjavalta)
2.–4.8. Holjat (Forssa)
3.–4.8. Mitäs Mitäs Mitäs (Urjala)
3.–4.8. SaloFest (Salo)
3.–5.8. Norpas (Kemiönsaari)
3.–5.8. Porispere (Pori)
7.–11.8. Rauma Festivo (Rauma)
10.-11.8. Aura Fest (Turku)
10.–11.8. Rauma Blues (Rauma)
10.–12.8. SmugglerRok (Lieto)

Korjaus 11.5. klo 21.45: Klustermus-festivaalin paikaksi korjattu Rauma.

Lue lisää:

Aistit pysäyttävät yksilön

Taide on syrjäyttänyt kaljakarsinat nykyaikaisen festivaalikokemuksen ytimessä. Maantieteen opiskelijasta tuottajaksi päätynyt Maria Junno tietää, miten rakennetaan kokonaisuus, joka saa kiireisen juhlijan herkistymään. (8/2016)

Vesta: ”Oon tavallinen ihminen, en mikään ylijumalallinen satuolento”

Laulaja-laulantekijä Vestan odotettu esikoisalbumi on oodi nuoren kaupunkilaisen arjelle. Soitimme Vestalle ja selvitimme, miksi Turku on artistin turvapaikka. (4/2018)

Artistit Gabriel Lion ja Adam Tensta nousivat lähiöistä listoille

"Mulla ei ole mitään tarvetta todistella aitouttani vain sen takia, että olen kotoisin Varissuolta. Ei mun tarvitse olla mikään freestylejä tiputtava huudi-jäbä”, muusikko Gabriel Lion tykittää. (10/2017)

Mummin kullat -yhtye: "Meitä yhdistää häpeä"

Turkulainen yhtye Mummin kullat luottaa erikoisiin soittimiin, kuorolauluun ja leikkisään suomeen – ja hamuaa nyt kohti isoja lavoja. (1/2018)