Kulttuuri
26.10.2011

Jeesus tulee turkuun

Mike Pohjolan omaelämäkerrallinen romaani Ihmisen poika on mahtipontinen teos. Heti alkuun se käy läpi kristinuskon kehityksen ja siinä sivussa maailman synnyn. Raamattu kulkee tarinan mukana: siihen viitataan ja sitä lainataan usein.

Pohjolalla on syynsä raamatullisuuteen. Hän nimittäin luuli olleensa Jeesus. Teoksessa kaikki tapahtuu kuitenkin Julius Sariolalle. Viisivuotiaana poika tippuu korkealta puusta ja pelastuu kuin ihmeen kaupalla. Hänen äitinsä kertoo suojelusenkelin varjelleen häntä. Julius päättelee Jumalalla olevan tärkeä tehtävä hänelle, joten hänen on oltava Jeesuksen toinen tuleminen.

Teoksessa seurataan uskonnollisen kasvatuksen saaneen Juliuksen elämää lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle. Erityisen tarkasti Pohjola käy läpi nuoren pojan ajattelun kehittymistä uskosta sen hylkäämiseen. Kapea ja kivinen tie levenee, kun Julius löytää paikkansa roolipelaajien, goottien ja aktivistien maailmasta. Silti kysymys, onko hän uusi messias, vaivaa häntä.

Ilman omaelämäkerrallisuutta kirjailija tuskin olisi päässyt yhtä syvälle nuoren pojan ajatusmaailmaan. Omaelämäkerrallisuus käy kuitenkin raskaaksi, sillä muuten sujuvaa juonta kuormitetaan mitäänsanomattomilla yksityiskohdilla ja turhilla kohtauksilla. Kyseessä on kuitenkin romaani, ei omaelämäkerta.

Ihmisen poika on vahvasti aikaansa sidottu. Yhtenä tarinan sivuraiteena on Turun tauti. Pohjola ottaa rohkeasti esille Turun kunnallispolitiikassa tapahtuneita asioita ja sen, miten liike-elämä vie kaupunkisuunnittelua. Päättäjät ovat umpikorruptoituneita ja ajavat sekä omaa että sidosryhmien etua.

Kirjailija haluaa herätellä lukijoita huomaamaan Turun taudin räikeän epäkohdan, mutta asetelma on ongelmallinen. Kun aktivistien marginaali yrittää pelastaa kaupungin korruptoituneilta päättäjiltä, on hyvän ja pahan vastakkainasettelu ilmeistä. Tällainen mustavalkoisuus ja turhan julkeasti esiin pomppaavan kertojaääni ärsyttävät lukijaa, vaikka tämä olisikin samaa mieltä.

Nuoren pojan kasvukertomuksen, Raamatun ja Turun taudin lisäksi teos vilisee marginaalissa asuvia henkilöhahmoja, herätysliikkeitä, demoneja, roolipelaamista sekä yritystä toteuttaa jumalallinen kokemus tekniikan kautta. Ilman sujuvaa kerrontaa ja erityisen ansiokasta dialogia Ihmisen poika kaatuisi suuruudenhulluuteensa. Teoksen elokuvaoptio on myyty Hollywoodiin. Ehkä ulkopuolisen käsikirjoittajan avulla omaelämäkerralliset turhuudet saadaan karistettua ja omaperäinen tarina puristuu helmeksi.

KATI SAONEGIN

Mike Pohjola:

Ihmisen Poika

Gummerus 2011