Kulttuuri
02.09.2011

Julkinen taide elävöittää kaupunkilaisten arkea

  • Lähelle mentäessä voi kuulla Renja Leinon Merikrumeluurit -teoksen synnyttämän hiljakseen kolisevan äänimaailman.

Kesällä kulttuuripääkaupunki on täyttynyt julkisista taideteoksista, mutta miksi julkista taidetta tehdään?

Kesäisiä kävelyretkiä Turussa ovat ilahduttaneet monenmoiset taideteokset.

Maalipinnaltaan toisistaan erottuvien hylkeiden armeija on ottanut kaupungin haltuunsa satamasta lentokentälle saakka, Aurajoen keskelle on laskeutunut parvi jättimäisiä haahkoja ja ympäri ruutukaava-aluetta voi törmätä sähkökaappeihin, jotka on naamioitu sijaintipaikkojensa innoittamilla kuvioilla.

Ja nämä vasta muutamana esimerkkinä.

Julkiset taideteokset näyttävät vallanneen Turun, mutta mitä julkinen taide oikeastaan on, ja miten se eroaa esimerkiksi ympäristö- tai kaupunkitaiteesta?

"Julkisen taiteen voi määritellä hyvin monella tavalla, mutta yksinkertaistetusti sanottuna se on kaikille avoimissa tiloissa esillä olevaa taidetta" Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtuman projektipäällikkö Milla Järvipetäjä vastaa.

"Ympäristötaide on käsitteenä lähempänä luontoa, kun taas kaupunkitaide voi olla melkein mitä tahansa kaupunkitilasta inspiroitunutta ja siinä esitettävää taidetta. Kaupunkitaide ei myöskään viittaa yhtä selkeästi visuaalisiin taiteisiin."

Julkinen taide voi olla joko pysyvää tai väliaikaista. Esimerkkinä pysyvästä taiteesta on opiskelijoiden rakastama Alvar Gullichsenin Posankka, joka toteutettiin osana Turun ympäristötaidehanketta vuonna 1999. Flux Auran teokset taas ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta esillä vain kesän ajan.

Kaikkien

saavutettavissa

Useimmiten julkista taidetta perustellaan sillä, että se elävöittää kaupunkikuvaa, tekee kaupungista viihtyisämmän ja arjesta yllätyksellisempää.

"Etenkin uudet ja väliaikaiset teokset voivat havahduttaa ihmiset huomaamaan paikkoja ja tiloja, joita he eivät aikaisemmin ole panneet merkille. Kokemus kaupunkitilasta voi muuttua kun paikasta tulee taideteoksen myötä merkityksellinen", Järvipetäjä toteaa.

Esimerkkinä Järvipetäjä mainitsee Tuomiokirkkosillan alla kimmeltävät Merikrumeluurit, jotka saavat katsomaan uusin silmin myös siltaa kannattelevia teräsrakenteita. Taiteilija Renja Leinon tuhansista heijastimista koottu teos molemmin puolin jokea välkähtelee ilta-auringossa luoden heijastuksia joen pintaan ja vieden ajatukset kirkkaampiin vesiin. Teoksesta syntyy tuulenvireessä myös erityinen äänimaisema, jonka voi kuulla vain illalla liikenteen hiljennyttyä tai aivan sillan vieressä joen pengermällä istuessaan.

Kaupunkitilaan sijoittuvat taideteokset toimivat myös reittien muistamisen ja rytmittämisen apuna.

"Vaikkapa lasten on helpompi oppia liikkumaan ja suunnistamaan kaupungissa kun maamerkkeinä toimivat toisistaan helposti erottuvat taideteokset", Järvipetäjä muistuttaa. Esimerkiksi hänen oma tyttärensä oppi reitin Kauppatorilta Suurtorille navigoimalla kirjaston taideteosten avulla.

Tärkeimpänä näkökantana Järvipetäjä pitää kuitenkin sitä, että on olemassa taidetta, joka on kaikkien saavutettavissa.

"Se on hyvä asia sekä taiteen että yleisön kannalta. Vaikkei olisi tottunut käymään varta vasten taiteelle omistetuissa tiloissa, on silti oikeus nähdä nykytaidetta."

Pitkän

prosessin tulos

Ennen kuin teos ilmestyy ihmisten nähtäville, on käyty läpi pitkä valmisteluprosessi. Tilan ja teoksen valikoituminen kilpailusta valmiiseen teokseen vie keskimäärin yhdestä kahteen vuotta. Tässä ajassa teos suunnitellaan, materiaalien ja rakenteiden kestävyyttä testataan, käydään läpi viralliset lupamenettelyt ja rakennetaan teos.

Julkisissa tiloissa ja varsinkin ulkoilmassa sijaitsevat teokset ovat jatkuvasti alttiina ilkivallalle ja siihen varaudutaan jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

Toisaalta Järvipetäjä muistuttaa, että usein ihmiset kiintyvät taiteen keinoin elävöitettyihin ympäristöihin ja niistä pidetään siksi myös parempaa huolta.

"Vaikka ilkivaltaa esiintyy myös tällaisissa ympäristöissä, on sitä kuitenkin vähemmän kuin niissä paikoissa, joissa taidetta ei ole".

Teksti: AURA NIKKILÄ

Kuva: LAURI HANNUS

Flux Aura 2011

-ympäristötaidetapahtuma: www.turku2011.fi/fluxaura

Hej Hylje! -projekti:

www.hejhylje.fi

BOX - Teokset

sähkökaapeissa:

www.turku2011.fi/box