Kulttuuri
09.03.2010

Kahvista mittaa

Mennäänkö kahville? Lakisääteiset kahvitauot, aamukahvit, syntymäpäiväkahvit, kahvilat ja

kuppikunnat. Maailman eniten kahvia kuluttavan kansan arki on täynnä kahviin liittyviä konventioita. Teenjuojatoimittaja päätti kokeilla, miltä tuntuu opetella juomaan kahvia.

Tähän asti olen vältellyt parhaani mukaan kahvinjuontia. Miksi ihmeessä lähtisin hankkimaan päänsärkyä aiheuttavia vieroitusoireita juomalla kitkerältä maistuvaa nestettä? Toisaalta en löydä tarpeeksi hyviä perusteluja totaalikieltäytymiselleni, joten päätän antaa periksi ennakkoluuloistani ja maistaa edes vähän.

Testi alkaa pahaenteisesti. Netistä löytyy sivu toisensa perään kahvin haittavaikutuksia psykoosiin ja paniikkihäiriöön asti. Toisaalta kahvin luvataan piristävän vaikutuksen lisäksi ehkäisevän 2-tyypin diabetesta ja hidastavan dementian tuloa. Osa tiedoista löytyy lääkäripalstoilta, osa Suomi24.fi:stä, toisissa puhutaan muutamasta kupillisesta, toisissa pannullisesta. On vaikea tehdä selkoa, onko kahvinjuonnissa terveyssyistä mitään itua.

Vaikuttaa siltä, etteivät satunnaiset kupilliset hetkauta terveyttäni suuntaan eikä toiseen. Mutta minkälaisia helpommin havaittavia vaikutuksia kahvi saa aikaan elimistössä?

Päivä 1

Takana on kostea ilta Kallion kuppiloissa ja kolmen tunnin deliriuminsekaiset yöunet täyteen ahdetulla siskonpedillä. Edessä kahdeksan tuntia koulutusta. Testin ensimmäinen kahvikuppi joutuu todelliseen tulikokeeseen.

Täytän mukini kömpelösti pumpputermoksesta. Nenään tulvahtaa haju, joka muistuttaa pohjaan palanutta hernekeittoa. Maku on maidosta ja sokerista huolimatta kitkerä. Vieressäni istuvat tytöt rasvaavat käsiään jatkuvasti kookoksen hajuisella voiteella, joten aistihelvetti on melkoinen.

Olo on yllättävän skarppi, joten en oleta suuria kofeiinin piristävältä vaikutukselta. Tunnen kuitenkin krapulaskeidan kolkuttelevan jo ovella eikä kahvikuppi totisesti helpota asiaa.

Lopputulos: En havaitse selkeää piristyspiikkiä, mutta suoriudun kahdeksan tunnin ohjelmasta haukottelematta. Suolen kahvi laittaa totisesti toimimaan.

Kun kahvi yleistyi 1800-luvun lopulla, se syrjäytti aikaisemmin yleisenä vieras-juomana tarjotun paloviinan. Ja ehkä hyvä niin. Ainakin työ-terveyslaitoksen tutkijan Mika Sallisen mukaan kahvitauoilla on tärkeä merkitys työssä jaksamisen kannalta. Kaffepaussi rytmittää työpäivää ja tarjoaa vastapainoa työtehtäville. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Leena Räsäsen mukaan kahvittelu puolestaan lujittaa sosiaalisia siteitä, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden oman aseman osoittamiseen kahvitietouden kautta.

Päivä 2

Suuntaamme poikien kanssa venyttämään lounastaukoa ja puhumaan levottomia kauppakorkeakoulun Mercatorille. Toisin kuin yleensä, en eroa varaamaan pöytää ja pyörittelemään peukaloita muiden jonottaessa. Kahvikuppi ei kuitenkaan istu vielä rennosti kädessä ja ryystän sen tyhjäksi puolet nopeammin kuin muut.

Lopputulos: En menetä mehukkaita keskusteluja kahvijonossa. On myönnettävä, että aloittelijana juomiseen keskittyminen söi antia pöytäkeskustelussa. Runsaan kerman kanssa kahvi maistui jo ihan kohtuulliselta.

Monille kahvi on osa päivärutiineja, mutta joillekin se on ennen kaikkea makunautinto. Kaksinkertainen Vuoden Barista ja Latte Art -mestari Mikko Haahti kertoo suomalaisten kiinnostuksen erilaisia kahveja kohtaan lisääntyneen selvästi viime vuosina.

"Vaaleapaahtoinen ja kitkerä kahvi on luultavasti perintöä pula-ajoilta", hän kuvailee suomalaisten perinteistä kahvimieltymystä.

Täydellinen kahvi syntyy paitsi hyvistä pavuista ja huolellisesta valmistuksesta, myös tuoreudesta.

"Kahvin ominaismaku alkaa kadota jo 15 minuutin kuluttua papujen jauhatuksesta", Haahti kertoo ja saa tyhjiöpakatun markettikahvin kuulostamaan rikokselta ihmisyyttä kohtaan.

Päivä 3

Mikko Haahti on lupautunut opastamaan kahvilassaan CaféArtissa aloittelijaa kahvin syvimmän olemuksen etsimisessä. Hän suosittelee aloittamaan varovaisesti lattella.

"Vaahdotetun maidon makeus pehmentää alta maistuvaa espresson voimaa", hän rohkaisee muotoillessaan rosettaa eli lehtikuviota creman eli espressovaahdon pinnalle. Miehen puheet kahvin makuun vaikuttavista yksityiskohdista saavat totisesti tukea edessäni olevasta kupista. Kahvijuniorin suussa Haahdin latte maistuu herkulliselta verrattuna aikaisemmin juomiini kahveihin.

Latten jälkeen on aika siirtyä terävien pariin. Haahti puristaa lähes kiehuvan veden 9 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvin läpi ja tarjoaa eteeni pikkuruisen espressokupin. Maku on todella voimakas, mutta yllätyksekseni ei alkuunkaan kitkerä tai pistävä. Kokemusta voisi verrata lähinnä laatukonjakkiin. Alan ymmärtää mitä Haahti tarkoitti puhuessaan kahvista termeillä marjaisa, pähkinäinen tai hapokas.

Lopputulos: Astelen CaféArtista pois vahva kahvin maku suussani. Haahdilta saamieni oppien jälkeen en vielä tunnista kaikkia kahvista löydettävistä tuhannesta mausta, mutta olen vakuuttunut, että kokeilu on kannattanut. Kahvinhimo yllätti jopa artikkelia viimeistellessä!

Teksti: Sampo Rouhiainen

Kuvat: Kai Jokela