Kulttuuri
27.03.2013

Kasvatusoppia kummitukselta

Äitiydestä kauhua juottava Mama tarjoaa mukiinmenevät vilunväreet.ELOKUVA. Modernin talouskurimuksen luulisi olevan aika kaukana 1800-lukulaisesta mielisairaalasta, mutta fantasiassa mikään ei ole mahdotonta. Vuoden 2008 finanssikriisistä seonnut liikemies Jeffrey tappaa yhtiökumppaninsa ja vaimonsa ja kaappaa pienet tyttärensä mukaan epätoivoiselle pakomatkalle. Jeffreyn kaksoisveli Lucas (Nikolaj Coster-Waldau) löytää kadonneet veljentyttärensä viisi vuotta myöhemmin, mutta metsämökissä asuneet siskot kärsivät kehityshäiriöistä: murisevat kuin eläimet ja puhuvat seinille – tai siltä ainakin aluksi vaikuttaa.

Guillermo del Toron tuottama Mama kietoutuu särmäkkäiden naishahmojensa ympärille. Päätähti Jessica Chastainin esittämä Annabel on rock-basisti ja Lucaksen tyttöystävä, joka ajautuu hankalien siskosten kasvatusäidiksi tahtomattaan. Elokuvassa keskeistä onkin äitiyden tunteiden käsittely niin riipivän menetyksen kuin hieman vastentahtoisen vastuunotonkin kautta. Chastain on hyvä ja asetelma toimii, mutta tätä kehystä vaalien mieshahmot on uhrattu melko yksiulotteisiksi, hönttejä ratkaisuja tekeviksi juonenkuljettajaksi.

Mama tarjoaa säikyttelykauhun ystäville laadukasta perustavaraa. Visuaalisesti pramea elokuva osaa rakentaa jännitystä, tosin loppupuolella näytetään sitten jo vähän liikaakin. Pieni miinus myös musiikista: loputtomiin keinuva ja kelloja kilkutteleva ääniraita olisi kaivannut hieman potkua. Ei suositella hankalaa äitisuhdetta poteville.

***

Lauri Hannus

Mama (Espanja/Kanada, 2013)

O: Andrés Muschietti

N: Jessica Chastain, Nikolaj Coster-Waldau, Megan Charpentier, Isabelle Nélisse

KUVA: UNIVERSAL PICTURES