Kulttuuri
09.12.2010

Kirjat: Sodat syineen, ja niiden välttäminen

Tänä syksynä ilmestynyt Sodankäynnistä on ansaittu suomennos Quincy Wrightin 1600-sivuisen A Study of Warin (1942) lyhennetystä mutta myöhemmillä tapahtumilla päivitetystä laitoksesta.

Kysessä on yksi sodan tutkimuksen keskeisistä klassikoista, jonka moni on jo unohtanut, mutta joka on yhä ajankohtainen. Wright on ensisijaisesti yhteiskuntatieteilijä, joten teoksen painopiste ei ole niinkään teknisillä tai strategisilla yksityiskohdilla, vaan nimenomaan sotien syillä ja seurauksilla.

Mukana on sekä historiallista kehityskatsausta että laajempaa pohdiskelua. Wright mm. käy erittäin huolella läpi erilaisia tapoja määritellä sota, sekä sotilaallisen toiminnan eri muotoja.

Nykyisin pinnalla oleva asymmetrinen sota on Wrightille konseptina selvästikin vieras (se mainitaan, mutta ohitetaan "ei sotana"), mutta hänen ajatuksensa sodasta tilanteena, jossa taistelevat osapuolet tunnustavat toisensa vertailukelpoisiksi, soveltuvat myös siihen erittäin hyvin.

Käsiteanalyysissään Wright menee toistuvasti tasolle, joka muistuttaa pikemminkin filosofiaa kuin yhteiskuntatieteitä. Tästä johtuen kirja tuntuu usein raskaalta ja itseään lähes (mutta ei koskaan kokonaan) toistavalta. Se on toisaalta perusteellisuuden hinta: Työ on tehty niin huolella, että sitä voi vain ihailla, vanhentuneista kohdista huolimatta. Parhaimmillaan Wright on pohtiessaan sotien syiden ja perusteluiden oleellisia eroja, miettiessään niiden positiivisten ja negatiivisten seurausten riippuvuussuhteita, ja esitellessään sitä, miten monien sotien taustalla on pikemminkin osapuolten välinen sosiaalinen ja taloudellinen riippuvuus kuin mikään selkeä eturistiriita. Sotien ennustamista ja ehkäisyä koskevat osuudet jäävät jossakin määrin heikommalle pohjalle, vaikka ovatkin olleet ilmeisesti teoksen päätarkoitus. Wright onneksi tunnustaa tämän ongelman itsekin.

Koska kyseessä on yleisesitys, monen teoreetikon ja sotapäällikön ajatusten ja uudistusten jäämisen ulkopuolle voi helposti hyväksyä. Varsinkin koska Raimo Väyrysen erinomainen esipuhe tuo teokselle riittävän kontekstin. Keskeiseksi anniksi nousee siis pohdinta siitä mitä sota oikeastaan on, ja mitä se merkitsee, hyvässä ja pahassa.

Talvisodan hengestäkin olisi kovin vaikeaa puhua, jollei olisi ollut sitä sotaa.

J.TUOMAS HARVIAINEN

Quincy Wright

Sodankäynnistä

Like

2010