Kulttuuri
10.05.2010

Matemaattisen säntillistä taidetta

  • Suhteellisuus (1953), litografia.

TURUN YLIOPISTON matematiikan professori Jarkko Karin työhuoneeseen astuessa huomaa, että kyseessä on juuri matemaatikon huone. Suuri liitutaulu on täynnä symboleja, joista lyhyen matematiikan lukenut ei ymmärrä paljoakaan.

Tänään puhutaan kuitenkin hiukan erilaisesta matematiikasta, tarkalleen ottaen M. C. Escherin (1898-1972) taiteesta. Hollantilainen kuvataiteilija-graafikko on erityisen tunnettu mahdottomia esineitä ja asioita esittävistä teoksistaan. Hänen alaansa ovat yhtälailla metamorfoosit kuin vääristyneet perspektiivit. Työt ovat vaatineet geometrista tarkkuutta.

"Täytyy kyllä sanoa, etten seuraa kuvataidetta juurikaan, enemmänkin musiikkia", Kari myöntää.

Laskettavuuden teoriaa opettava Kari kaappaa kuitenkin Escherin töistä tehdyn katalogin mielenkiinnolla tarkasteluunsa. Moni kirjan kuvista löytyy myös hänen tiilityksen luentodioistaan.

"Itseäni kiinnostavat Escherin symmetriat. Hän yhdistelee töissään eri kuvia jatkuvaksi, mahdottoman tuntuiseksi kokonaisuudeksi. Perspektiivejä vääristelemällä hän saa objektit taipumaan toivotunlaisiksi."

Escher opiskeli aluksi arkkitehtuuria ja sitten koristetaidetta. Kumpikin ala näkyy hänen töissään. Piirroksista löytyy niin lintuperspektiivistä kuvattuja Baabelin torneja kuin yhteen liimautuneita hahmoja. Juuri islamilainen ornamentiikka on antanut paljon vaikutteita hollantilaistaiteilijan töille. 1800-luvulla tutkijat osoittivat, että islamin taiteilijat sisällyttivät töihinsä kaikki nykyaikana tunnetut laatoitusvariaatiot.

"Kaikki seitsemäntoista eri tiilitystapaa löytyvät. Escheriltä en ole niitä kaikkia vielä löytänyt", Kari toteaa.

Jos Escher ei islamilaisen taiteen mestareiden variaatioihin aivan ylläkään, hänen taiteensa on päätynyt länsimaiseen alitajuntaan. Hänen kuvansa ovat tuttuja muun muassa lukion psykologian kirjoista, ja onpa hänelle tehty tribuutti legotaiteessakin.

Humoristisuus ja viihdyttävyys ovat Escherin valtteja. Taidetta seuraa kuin hyvin toteutettua taikatemppua. Katsojan aivot työskentelevät kuumeisesti ratkaistakseen matemaattisen arvoituksen: miten tämä on mahdollista?

Escheriä on mahdollista ihailla Suomessakin vielä toukokuun ajan. Taiteilijan näyttely on esillä Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingissä.

"Ajattelin käydä siellä vierailulla", Kari sanoo.

Teksti: Heini Kilpamäki

Kuvat: The M. C. Escher Company B. V.

M.C. Escher: Mahdottomia maailmoja 3.3.-31.5.2010 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä

Näyttelyn yhteydessä paljon oheisohjelmaa, opastuksia, työpajoja ja esitelmiä.