Kulttuuri
20.01.2011

Miesten välisestä ystävyydestä

  • Luonnos vuodelta 1966.

Tom of Finlandin taiteessa korostuu homoseksuaalisen rakkauden ilo ja nautinto.

Kulttuurikeskus Logomossa on avattu joulukuuhun kestävä Tom of Finland -retrospektiivi "Tom palaa kotiin!". Kyseessä on ensimmäinen laaja taiteilijan tuotantoa esittelevä näyttely Turussa, taiteilijan vanhassa kotikunnassa.

Vuonna 1920 syntynyt Touko Laaksonen, myöhemmin Tom of Finland, oli kaarinalaisen opettajaperheen poika. Hänen homoeroottiset piirroksensa julkaistiin kuitenkin uran alusta saakka ulkomaalaisissa lehdissä, eikä taiteilija saavuttanut tunnettuutta Suomessa.

"Omaa poikaa ei tyypillisesti arvosteta niin paljon kuin toivoisi", pohtii näyttelyn kuraattori Gary Everett. Tom of Finland saavuttikin suosiota ensisijaisesti Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa ja hänen teoksensa tulivat jo varhain tärkeäksi osaksi homokulttuuria.

Retrospektiivinäyttelyssä esillä on kuvia taiteilijan monikymmenvuotisen uran varrelta, varhaisista luonnoksista aina vuonna 1991 kuolleen taiteilijan viimeisiin töihin saakka. Kuvat muodostavat yllättävän yhtenäisen jatkumon: surrealistinen maskuliinisuus ja nautinto ovat läsnä kaikissa kuvissa, välillä intiimimmin, välillä arkipäiväisemmin.

Näyttely on ollut suppeampana esillä Liverpoolissa vuonna 2008, tuolloin osana Liverpoolin kulttuuripääkaupunkivuotta. Teokset ovat lainassa Los Angelesissa toimivalta Tom of Finland Foundationilta.

Suomea varten näyttelyyn on lisätty kuvia, joilla on merkitystä erityisesti suomalaisille: piirroksia esimerkiksi saunasta ja suomalaisen nakkikioskin jonosta.

Poliittista taidetta

Tom of Finland työskenteli alun perin vain omaksi huvikseen, mutta alkoi nopeasti ymmärtää teostensa propagandistisen merkityksen. "Aluksi ne olivat vain tuhmia kuvia, mutta myöhemmin taiteilijalla oli selkeä tarkoitus vaikuttaa asioihin", näyttelyn koordinaattori, taidehistorian maisterintutkintoaan Turun yliopistossa viimeistelevä Asta Boman toteaa.

Kun Tom of Finland aloitti uransa, homoseksuaalien positiivisen esittämisen perinnettä ei ollut. Taiteilijan voidaankin katsoa oleellisesti muokanneen homoseksuaalista kulttuuria omalla, ei-feminiinistä homoseksuaalisuutta esittäneellä kuvastollaan.

"Tom of Finlandilla on erityinen merkitys taidehistoriassa vapauttajana, joka juhlistaa kehoa ja queer-seksuaalisuutta", Gary Everett summaa.

Everett muistuttaa, että homoseksuaalisuus on edelleen laitonta kymmenissä maailman maissa ja on paljon homoyleisöjä, joille Tom of Finland ei ole ollenkaan tuttu. "Homokulttuuri on tuotava joka paikassa osaksi valtavirtaa. Lasten kasvatuksella on tässä oleellinen merkitys", Everett muistuttaa.

Konservatismin nousu Euroopassa ja Yhdysvalloissa tekee kuitenkin taiteilijan töistä edelleen ajankohtaisia myös liberaaleissa länsimaissa: "Esimerkiksi Englannissa homofobinen kiusaaminen ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Kuvat voisivat monipuolistaa käsityksiä homoseksuaalisuudesta", ihmisoikeusjärjestö Homotopiassa aktiivisesti toimiva Everett pohtii.

Uusia yleisöjä

Tom of Finlandin ovat Everettin mukaan viime aikoina löytäneet erityisesti naiset, jotka kokevat miehiä esineellistävät teokset vapauttaviksi. "Mediassa paljon objektivoidut naiset rakastavat nähdä objektivoituja miehiä", Everett myhäilee.

Tosin miesten objektivoinnilla on myös kääntöpuolensa. Everett kritisoi valtavirran homolehtiä kehofasismista ja iäkkäämpien homoseksuaalien unohtamisesta. Hänen mielestään esineellistämisessä on menty näiden kohdalla liian pitkälle.

Myös suomalainen valtavirta muodostaa uuden yleisön Tom of Finlandin teoksille. Asta Boman viittaa näyttelyn Ylen nettisivuilla herättäneeseen kiivaaseen moraalikeskusteluun ja toivoo, että näyttely puhuttaisi suomalaisia mahdollisimman paljon: "Toivon, että erityisesti ne, jotka eivät tykkää, sanoisivat mielipiteensä."

Tom of Finlandin teokset ovat edelleen osa taistelua seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, mutta teoksia ei tarvitse tarkastella vain vallankumouksen instrumentteina. Boman korostaa taiteilijan taiteellisia kykyjä ja teosten elävyyttä: "Hän oli ensisijaisesti taiteilija, vaikka kutsuikin itseään homokulttuurin äänenkannattajaksi ja pornograafikoksi."

Seksuaalinen nautinto ja konktakti teoksissa kuvattujen miesten välillä tekevät kuvista erityislaatuisia – ne ovat enemmän kuin pelkkää propagandaa.

VEIKKA LAHTINEN

Tom palaa kotiin!

Logomossa 18. joulukuuta

saakka. Opiskelijalippu 8 euroa.