Kulttuuri
25.10.2018

Miten käy Turku-designin?

Teksti:
Pihla Hänninen
Kuvat:
Suvi Kesäläinen & Idis design
  • Esimerkkejä turkulaisesta designista ovat Saanan ja Ollin kierrätyspuuvillasta valmistettu shaali ja Idis-designin suunnittelema Tampereen raitiovaunu.

Koulutusleikkaukset ovat ajaneet turkulaisen muotoilukoulutuksen ahtaammalle kuin koskaan. Ammattikorkeakoulussa muotoilu on enää koneinsinöörien erikoistumisala. Millaiset ovat turkulaisdesignin tulevaisuusnäkymät? 

Turussa oli aiemmin mahdollista opiskella muotoilua korkea-asteella sekä Yrkeshögskolan Noviassa että Turun ammattikorkeakoulussa.

Novian ruotsinkielinen muotoilun koulutusohjelma lakkautettiin muutama vuosi sitten, ja Turun AMK:n kulttuurialan muotoilun koulutusohjelma sulautettiin viime vuonna osaksi insinöörikoulutusta. Nykyiseen muotoilun 55 opintopisteen suuntautumisalaan kuuluu esimerkiksi käytettävyyden, konseptoinnin ja muotoiluajattelun kursseja.

Kulttuurialan koulutusleikkausten taustalla ovat elinkeinoelämän tarpeet. Paikalliset teollisuusyritykset kaipailevat leipiinsä luovien alojen ammattilaisten sijaan insinöörejä.

Turun ammattikorkeakoulun muotoilun opettaja Mervi Vuolas harmittelee kulttuurialan muotoiluopintojen alasajoa.

”Muotoilukoulutusta tarvittaisiin Suomeen lisää. On ihan nurinkurista, että sitä vain vähennetään valtakunnallisesti ja juuri Länsi-Suomesta.”

Aiemman Turun AMK:n muotoilun tutkinto-ohjelman kasvatteja ovat esimerkiksi yrittäjät Saana Sipilä ja Olli Sallinen, jotka luotsaavat hampusta ja kierrätyspuuvillasta valmistettuihin sisustustekstiileihin keskittynyttä Saana & Olli -designbrändiä. He tekevät teollista suunnittelua myös muille yrityksille.

Vuonna 2013 perustettu Uuden Muotoilun Yhdistys on Turussa toimiva muotoilualan etujärjestö ja äänenkannattaja. Yhdistyksen tunnetuin kannatustuote ”Varför Paris, vi har ju Åbo” -printtikassi on paikallisen nykymuotoilun näkyvimpiä symboleita. Kassi keikkuu monen trenditietoisen turkulaisopiskelijankin olkapäällä.

Yhdistys järjestää täydennyskoulutusta, auttaa muotoilijoita verkostoitumaan ja järjestää Uuden Muotoilun Marketteja ja Turku Design Week -tapahtumaa. Yhdistys myös lobbaa Turkuun muotoilustrategiaa ja muotoilukeskusta. Yhdistysaktiviitkin tekevät päivätyönsä yrittäjinä.

UMY:n hallituksen puheenjohtaja Hermanni Vuorisalon mukaan turkulainen muotoilu on eteenpäin pyrkivää, laadukasta ja vientivetoista. Monet brändeistä ovat tunnetumpia ulkomailla kuin Suomessa ja suuntautuvat alusta lähtien kansainvälisille markkinoille.

”Turkulaisella muotoilulla on hyvä maine, ja sen arvopohja on eettinen. Tuotteet kestävät aikaa,” Vuorisalo kehuu. Tuotteita tehdään paljon esimerkiksi puusta.

”Turulla on pienen kaupungin kilpailuetuja, vaikka markkina-alueena se onkin pieni. Turku on koti. Täällä on hyvä meininki ja yhteisössä on energiaa.”

Yhteisöllisyydestä on hyötyä ja se auttaa myös tuotekehittelyssä. Ideoitaan voi testata yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa ennen tuotteiden lanseerausta. Koska tuotteita tehdään muillekin kuin vain itselle, kaupallisuus on muotoilussa Vuorisalon mukaan läsnä ”väkisin”.

UMY:n toiminnanjohtaja Emma Susi kuvaa paikallista muotoilukenttää monimuotoiseksi ja yhdistystä alustaksi, joka toimii myös muotoilun välitystoimistona.

”Jos tulee mieleen joku ongelma tai epäkohta, jonka voisi ratkaista muotoilulla, niin me voidaan auttaa ja ohjata eteenpäin.”

Monen opiskelijan kotoa löytyy perinteikästä Suomi-designia: Marimekon logokassi, Arabian Muumi-muki, Kalevala Korun koruja, Finlaysonin lakanat. Löysipä joku joskus roskalavalta Artekin tuolejakin – tai peri turkulaisen Kupittaan Saven maljakon.

Tuotemuotoilu ei kuitenkaan ole muotoilun koko totuus. Mervi Vuolas kertoo, että muotoilussa on siirrytty tuotemuotoilusta strategia- ja palvelumuotoiluun.

Turkulaismuotoilijat työskentelevät monesti joko freelancereina, yksityisyrittäjinä tai muotoilutoimistoissa teollisen muotoilun tai palvelumuotoilun parissa.

Muotoilija voi hyödyntää työssään esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen työkaluja.

”Muotoilijoiden on pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden ongelmia ja paikallistamaan muutoksista viestiviä heikkoja signaaleja. Esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön vanheneminen ovat nykymuotoiluun vaikuttavia megatrendejä.”

Turussa muotoillaan perinteisempien sisustustuotteiden, printtikuosien, vaatteiden, asusteiden ja korujen lisäksi myös muun muassa liikennevälineitä. Ovathan Tampereen tulevat raitiovaunut sekä Kakolan tuleva funikulaari turkulaisen muotoilutoimisto Idis Designin käsialaa.

Lue lisää:

Omistamisen himo

Kirjoittaja haluaisi seurata muotoilua, mutta on liian heikko siihen. (2/2016)

Sarjakuva mullistaa sopimustekstit

Suomi tunnetaan maailmalla sopimusmuotoilun edelläkävijänä. Kotimaassa alan koulutus on kuitenkin vasta alkutekijöissään. (2/2017)

Design valtasi Suomen

Design-tuotteiden löytäminen ei tänä päivänä vaadi piireissä liikkumista. (3/2012)