Kulttuuri
13.11.2013

Moskovan balettihistoria neljässä tunnissa

Lokakuun lopussa Turun suomenkielisellä työväenopistolla nähtiin pliéta ja pirouettea niin livenä kuin videoltakin. Samalla alan vakiintuneet ja nousevat tähdet raottivat verhoa venäläisen baletin arkikulisseihin ja lavahohtoon.

Sateisesta iltapäivästä huolimatta lokakuun viimeinen lauantai onnistui keräämään joukon baletin ystäviä Turun suomenkieliselle työväenopistolle. Paikalla nähtiin niin pieniä ballerinoja kuin varttuneempiakin tanssitaiteen ystäviä. Kyseessä oli Turun työväenopiston yhteistyössä Venäjän Federaation Pääkonsulaatin kanssa järjestämä Venäläinen baletti Turussa -seminaari, joka on osa Turun ja Pietarin ystävyyssuhteen 60-vuotisjuhlavuoden tapahtumakirjoa.

Tapahtuman suunnittelusta vastasivat taidehistorioitsija Elena Levantovskaja sekä Young Russian Ballet -yrityksen johtaja Anastasia Sverchkova. Aikaisemmin myös muita venäläisiä kulttuuritapahtumia Suomessa järjestänyt Levantovskaja kertoo seminaarin valmisteluiden kestäneen yhteensä noin puoli vuotta.

Tapahtuman lopullinen ohjelmisto tarjosi osanottajille mahdollisuuden tutustua moskovalaisen Bolšoi-teatterin historiaan videoesitysten ja luennoinnin muodossa. Yksi esitelmöijistä oli Bolšoi-teatterin nykyisenä koreografina ja aikaisemmin 20 vuotta balettitanssijana toiminut Irina Lazareva. Tämä ei ollut Lazarevan ensimmäinen kerta Suomessa: hän kävi Turussa viimeksi kuluvan vuoden huhtikuussa.

Lazarevan luennoinnin lomassa nähtiin videoesityksiä, joiden katkelmat oli haalittu yhteen useista balettihistorian suurteoksista aina koreografi Aleksandr Gorskin viihdyttävästä Don Quijotesta Juri Grigorovitsin lapsuuden viattomuudesta ja hyvyydestä kertovaan Pähkinänsärkijään sekä mahtipontiseen Spartacukseen.

Lisäksi yleisöä viihdyttivät Young Russian Balletin live-tulkinnat. Yhtiö esiintyi Turussa ensi kerran kesäkuussa 2010, minkä jälkeen sen tanssijat on nähty Suomessa useaan otteeseen. Heidän edustamaansa tanssityyliä voisi kuvailla monipuoliseksi: se yltää aina klassisesta avantgardeen tanssitaiteeseen.

Nyt Young Russian Ballet päätyi esittämään kolme varsin erityyppistä numeroa. Ensimmäisenä nähtiin koreografi Mihail Fokin laatima, Camille Saint-Saënsin Eläinten karnevaali -orkesterisarjan Joutsen-kappaleen innoittama Kuoleva joutsen -näytäntö. Solistitanssija Anastasia Sverchkova hurmasi katsojat herkällä tulkinnalla lavan puolelta toiselle liihottavasta joutsenesta.

Kenties mieleenpainuvin live-esiintymisistä oli kuitenkin myöhemmin nähty Kultainen aikakausi -teoksen viettelevä tango. Eleonora Strelkovan ja Mihail Martynjukin esitys toi mieleen hehkeän 20- ja 30-luvun Pariisin ja sen hämärien kapakoiden tunnelman. Viimeiseksi nähty Irina Lazarevan käsialaa oleva koreografia taas oli humoristinen paritulkinta, jota vauhditti nopeutuva tempo.

Kaiken kaikkiaan seminaari esitteli monipuolisesti venäläisen baletin menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä niiden välisiä kytköksiä. Lisäksi se nosti esille kysymyksiä venäläisen ja suomalaisen baletin eroavaisuuksista. Viimeisenä nähty videoesitys oli ote Suomen kansallisbaletin tänä vuonna esittämästä Kevätuhri-tulkinnasta Bolšoi-teatterissa.

Lazareva kuvaili kyseistä näytäntöä voimakkaaksi ja totesi, että kenties eri maiden baletti eroaa pääasiassa juuri niiden edustajien teoksista tekemissä tulkinnoissa. Arkipäiväisiä eroja suomalaisen ja venäläisen baletin välillä Lazareva ei halunnut kommentoida. Hän totesi käyvänsä Suomessa liian harvoin osatakseen arvioida niitä.

Lisäperspektiiviä keskusteluun toi seminaarin virallisemman osuuden jälkeen pidetty, Lazarevan vetämä Master Class -balettitunti, joka antoi yleisölle mahdollisuuden päästä seuraamaan kokeneiden tanssijoiden harjoittelua.

Jos jotkut baletti-intoilijat jäivät kuitenkin kaipaamaan vielä lisää, niin suomalais-venäläinen yhteistyö balettimaailmassa jatkuu kevättalvella. Helmikuussa 2014 Young Russian Balletin teos Viimeinen venäläinen tango Pariisissa nähdään Turun konserttitalon estradilla.

Karoliina Rajala

Kuva: Lari Jaakkola