Kulttuuri
19.01.2018

Mummin kullat -yhtye: "Meitä yhdistää häpeä"

Teksti:
Anita Hartikainen
Kuvat:
Jani Nygren/Mummin kullat
  • ”Ei ole merkitystä, pidetäänkö meidän musiikkia kaupallisena vai ei”, sanoittaja Veera Järveläinen sanoo.

Turkulainen yhtye Mummin kullat luottaa erikoisiin soittimiin, kuorolauluun ja leikkisään suomeen – ja hamuaa nyt kohti isoja lavoja.

Turkulaisilta keikkalavoilta tutuksi tullut laulu- ja soitinyhtye Mummin kullat julkaisi syyskuussa esikoislevynsä Kulta. Ensi kesän keikkasuunnitelmia ja toista levyä tehdään jo täyttä päätä.

Kitaristi-lauluntekijä Veera Järveläinen ja laulaja-sellisti Mirja Hanikka tutustuivat Turun taideakatemiassa kuvataideopinnoissa. Laulun, klarinetin ja pianon taitava Iida Tallqvist on pukuompelija, joka pakotettiin lapsena klarinettitunneille.

Yhtyeen alkutaivalta kolmikko kuvailee luontevaksi. Kolmiääninen stemmalaulu on soitinerikoisuuksien ohella bändin tavaramerkki.

”Kuorolaulu on meille kaikille erittäin jalo asia”, Tallqvist kertoo.

Trion laulu alkoi Turun puistoista. Klarinetti tuli mukaan vahingossa, kun Tallqvist otti vitsillä turhana kapineena lojuneen klarinetin mukaan puistoon. Jopa harvoin puistossa nähty sello löysi mukaan istuntoihin. Soittimista tuli osa bändin folkrockelektropopsoundia.

Stemmat ja häpeä

Kolmen naisäänen lauluyhtyeillä on Suomessa kunniakas historia 1930-luvun Harmony Sistersistä lähtien. Mummin kultien stemmat sointuvat yhteen kuin niin olisi tarkoitettu. Lauluntekijä-kitaristi Veera Järveläinen säveltää melodiat ja sanoittaa. Sovitus tehdään yhdessä.

”Kaikki keksivät oman osuutensa. Yhteistyö toimii hienosti, koska kaikki oivaltavat eri asioita”, Järveläinen sanoo.

Järveläinen mainitsee vaikuttajikseen PMMP:n ja Leevi & The Leavingsin. Sävellyksissä ja sanoituksissa kuuluu näiden lisäksi 80-luvun suomirockin perintö Juicesta M. A. Nummiseen ja Tuomari Nurmioon.

Lyriikoissa siirrytään pois PMMP:n ”vaikka olen nainen, niin isken niin kuin mies” -tyylin emansipaatiosta. Naispuhuja ei enää laula mieskuulijalle: Kulta-levyn lyriikoissa ihminen puhuu ihmiselle.

Välillä sanat ovat kuin yksityisiä ajatuksia, joita ei ole tarkoitettu kenenkään korville. Populaarikulttuurin ilmiöt sulautuvat päivän politiikkaan. Lauluissa seikkailevat kolme ässää ja maailman paskin nalle, odotetaan onnea, vuoroa tai vauvaa, arvostetaan kiviä ja maisemia, ollaan mieluummin kivoja kuin tärkeitä.

Sanoissa pohditaan mielenterveyttä ja esimerkiksi talouteen ja ympäristöön liittyviä globaaleja ongelmia yksilön arjen näkökulmasta. Rakkauden ja seksin poissaolo lyriikoista kuulostaa raikkaalta.

Trio ehti saada levylleen punaista valoa eräästä levy-yhtiöstä, koska yhtiön kykyjenetsijä ei ”tykännyt bändin huumorista”.

”Teemat ovat välillä melko synkkiä. Huumori on tyylikeino, mutta eivät laulut huumorimusiikkia ole”, Järveläinen toteaa.

Sävellykset ja sovitukset pursuavat pieniä hauskoja yksityiskohtia. Sanoituksissa leikitellään suomen kielellä, kielikuvilla ja oivalluksilla, jotka ilahduttavat kuulijaa. Syy kielivalintaan on kiehtovan traaginen.

”Meitä yhdistää häpeä. Me ei paljon englantia puhuta”, yhtye toteaa raskain mielin.

Soittajat harmittelevat, että moni saa pilkkaa osakseen sen takia, ettei osaa virheetöntä englantia. Tämä vie innon koko kielen käyttämisestä. Silloin trancen kuuntelu auttaa.

”Kun toistetaan kymmenen kertaa samaa englanninkielistä sanaa, oppii siinä itsekin”, Tallqvist pohtii.

Yleisö ja uskottavuus

Vääntö kaupallisuuden ja epäkaupallisuuden välillä on Mummin kulta -triolle vierasta. Yhtye ei murehdi uskottavuutta, mutta toivoo, että musiikin löytää mahdollisimman suuri yleisö.

”Olisi hienoa olla esikuva nuorille”, Tallqvist sanoo.

Villiä rockelämää yhtyeen täytyy vielä harjoitella. Bändin jäsenet kertovat nimittäin olevansa melko kilttejä. Sellisti-Hanikalle tosin kävi niin, että soitin unohtui kerran Daily News -ravintolaan. Onneksi kuppila avaa ovensa aamuisin jo yhdeksältä.

”Menin aamulla takaisin, tilasin teetä ja kysyin varovasti, onko muuten näkynyt yhtä selloa.”

Rock ja perhe

Yhtye on innoissaan esikoislevystään. Syyskuun levynjulkaisukeikalla Bar Ö:ssä yleisö kuunteli stemmalaulantaa hartaasti. Bändissä ei ole rumpalia, joten keikat ovat levyä akustisempia.

Rummut ja muut efektit löytävät ääniraidalle studiossa. Turkulaisen studiotaiturin Mikko Tirrin työ vaikuttaa suuresti siihen, miltä levy kuulostaa.

”Mikko kuuluu Mummin kullat -perheeseen”, Mummit sanovat yhdestä suusta.

Seuraavan levyn tekeminen alkoi heti Kulta-levyn julkaisupäivän jälkeen, kun yöunet oli ensin nukuttu. Uusia lauluja on jo valmiina.

”Ilman pingottamista ja rennosti mennään, niin kuin tähänkin asti”, Järveläinen kertoo.

Turun ja maailman valloitus jatkuu askel kerrallaan. Yhtye on jo tehnyt paljon keikkoja klubeilla, pubeissa ja pienillä festareilla. Ensi kesän tavoitteet ovat Ruisrock ja festarikeikat maakunnissa.

”Tyylitön levy-yhtiö” uskoo Mummin kultiin

Mummin kullat -yhtyeen esikoislevyn julkaisi jyväskyläläinen Luova Records.   Vasta vuodesta 2015 toimineen Luovan perustaja Ville Mäkäräinen sanailee yrityksen olevan ”tyylitön levy-yhtiö”. Tuhansia levyjä parin vuoden aikana myyneen yhtiön kirkkain tähti on muusikko Litku Klemetti. 

Toistaiseksi Luovan artistikattaus onkin vaihtoehtorock- ja folkrock-voittoinen sekä enimmäkseen suomenkielinen. Mummin kultia Mäkäräinen kehuu tietysti estoitta:

”Lyriikat ovat mielettömiä. Palaan niihin kielikuviin ja riimeihin yhä uudelleen.”  
 
Uusi sukupolvi Jukka Nousiaisesta Mara Ballsiin, Litku Klemettiin ja Mummin kultiin on heittänyt bensaa suomirockin hiillokselle. Mäkäräinen arvelee ilmiön johtuvan siitä, että nykyiset kolmekymppiset kuuntelivat teini-iässä paljon 197080-luvun musiikkia.

”Monet nuoret taitavat biisintekijät ovat imeneet vaikutteensa sieltä.” 

Kuolleeksi tuomittu levynmyynti hakee liiketoimintana uutta muotoaan. Mäkäräisen mukaan faneja ja keräilijöitä kiehtovat digijakelun lisäksi vinyylit ja c-kasetit. Cd-levyjäkin myydään, vaikka tällä hetkellä formaatti on aallonpohjassaan.

”Cd ei ole vielä retro. Uskon, että sen suosio kasvaa, kun aikaa kuluu vielä vähän.”  
 
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Luova Recordsin tavoitteena on kasvaa. Suomalaisen ja suomenkielisen musiikin vienti ulkomaille kiinnostaa, vaikka joku voi ajatella kielen rajoitteena. 

”Luova Recordsilla suomi päinvastoin nähdään mahdollisuutena. Artistejamme kuunnellaan esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kielellinen merkitys jää varmasti kuulijalle arvoitukseksi. Kielen ymmärtämättömyys voi olla kiehtova piirre musiikin kuuntelussa. Se antaa enemmän tilaa kuuntelijalle."

 

Lue lisää:

Paula Vesala: "Ei ole mitään tekosyytä jatkaa kolonialistisia ja rasistisia representaatioita taiteessa"

"On syytä hävetä, jos asiaa ei ole ottanut vakavasti, ja ottaa selvää, missä mennään. Sama koskee sulkapäähinekohua ja saamelaisperinteen ryöstöviljelyä." (11/2017)

Artistit Gabriel Lion ja Adam Tensta nousivat lähiöistä listoille

"Mulla ei ole mitään tarvetta todistella aitouttani vain sen takia, että olen kotoisin Varissuolta. Ei mun tarvitse olla mikään freestylejä tiputtava huudi-jäbä", Gabriel Lion lataa. (10/2017) 

Turun pop-historiikki tanssii luvattomissa juhlissa, matkustaa Teneriffalle videokuvauksiin ja kokee konemusiikin alkutahdit

Missä järjestettiin Suomen ensimmäinen rockkonsertti? Entä maan ensimmäiset varastohallireivit? Missä kaupungissa puolestaan perustettiin Suomen ensimmäinen yksityinen levy-yhtiö? Vastaus jokaiseen kysymykseen on sama: täällä Turussa! (8/2017)