Kulttuuri
28.03.2018

Nyt puhuvat Turun ylioppilasteatterin näyttelijät: ”Syrjintä ei ole aikaisemmin tullut näin vasten kasvoja”

Teksti & Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Nuppu Ervastin (vas.) ja Elisa Kinnusen mukaan naisnäyttelijöiden kieltäminen ei sovi nykypäivän oikeustajuun.

Turun yliopiston opiskelijat Nuppu Ervasti ja Elisa Kinnunen eivät kelvanneet klassikkonäytelmän tähdiksi.

Vuosi on 2018. Sain elämäni tilaisuuden näytellä pääroolissa yhdessä länsimaisen näytelmäkirjallisuuden suurimmista klassikoista.
Kunnes en sitten saanutkaan.
Koska olen nainen.
Vuosi on 2018.
Suomessa.
SIIS MITÄ H@*&§€¥~% NYT TAAS??!!?!!???!!

Naistenpäivän kynnyksellä Nuppu Ervasti ja Godota odottaessa -näytelmän työryhmä saa huonoja uutisia. Kirjailija Samuel Beckettin (1906–1989) perikunta ei kelpuuta esitykseen naisnäyttelijöitä ja Turun ylioppilasteatteri joutuu perumaan näytelmän vain viikkoa ennen ensi-iltaa.

Esityskiellosta koituu teatterille vähintään 6 000 euron tappio, ja kolmen kuukauden intensiivinen valmistautuminen uhkaa valua hukkaan. Tuumaustauon jälkeen työryhmä päättää hylätä klassikkotekstin ja luoda sen tilalle oman, esityskieltoa kommentoivan näytelmän Odottaessa.

 

UUSI ESITYS pyörii parhaillaan teatterissa. Mutta palataan vielä maaliskuun alkuun ja hetkeen, jona työryhmä sai kuulla Godot’n peruuntumisesta.

”Mä en ensin uskonut sitä. Ajattelin, että se on läppä”, kertoo Elisa Kinnunen, toinen pääosan esittäjistä.

Kovan treenin jälkeen työryhmä oli juuri saanut näytelmän rullamaan ja se rullasi ”hemmetin hyvin”. Kinnusesta tuntui epätodelliselta, että esitys voisi peruuntua niin lähellä ensi-iltaa.

Aprillia-huutoa ei kuitenkaan kuulunut. Sen sijalle tulivat järkytys, itku ja raivo.

”Mulla kesti aika pitkään tajuta, että me ei ihan oikeasti saada helvetti esittää näytelmää sen takia, mitä meillä on haarojen välissä. Sitä ensi-iltaa, jonka piti seuraavalla viikolla olla, ei koskaan tullut”, Ervasti kertaa.

Molemmat pitävät turhauttavana ja vääränä sitä, että näyttelijöiden tekemällä työllä tai osaamisella ei ollut tilanteessa mitään merkitystä.

”Syrjintä ei ole aikaisemmin tullut näin vasten kasvoja”, Kinnunen summaa.

 

NAISNÄYTTELIJÖIDEN kiellosta uutisoitiin laajasti. Nuppu Ervasti ja Elisa Kinnunen pitävät aiheesta käytävää keskustelua tärkeänä.

”Meidän mukana on eletty vahvasti ja ollaan saatu tosi paljon kannustusta. Harva käsittää, miten tämä on mahdollista nykypäivänä – varsinkaan teoksessa, johon ei liity sukupuoli millään tavalla”, Ervasti kertoo.

Esityskiellon ymmärtäjät vetoavat taiteilijan oikeuteen päättää omasta työstään. Ervasti pitää näkökulmaa erikoisena, koska ylioppilasteatteri oli hyvin uskollinen käsikirjoitukselle ja koska jokainen näytelmä on aina uusi versio teoksesta.

Hän huomauttaa, että kyse on myös eri aikakausista: kenties Beckett ajattelisi näytelmiensä tulkinnoista toisin, jos olisi vielä elossa. Ervastin mukaan esityskiellosta käytävä keskustelu onkin tärkeä viesti perikunnalle:

”Olisiko aika päivittää näkemyksiä?”

 

TURUN YLIOPPILASTEATTERI on ollut esityskiellon takia yhteydessä tasa-arvovaltuutetun kansliaan. Kanslian mukaan sopimusoikeudelliset asiat, kuten Godot’n esittäminen, eivät kuitenkaan kuulu tasa-arvolain piiriin.

”Vaikka meillä on tasa-arvolaki ja hienot instituutiot sitä suojaamassa, sopimusoikeudelliset asiat livahtavat väleistä. Se on tärkeää tuoda esille, vaikka ajatellaan, että tasa-arvo on Suomessa valmis”, Ervasti sanoo.

Hänen mukaansa naisnäyttelijöiden kieltäminen ja #metoo-kampanja kertovat samasta ilmiöstä:

”Keissi paljastaa, miten paljon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa on aukkoja. Tänäkään päivänä naiset tai muunsukupuoliset näyttelijät eivät ole samanarvoisia miesnäyttelijöiden kanssa.”

 

TYÖRYHMÄ aikoo viedä asiaa eteenpäin, mutta ennen sitä vuorossa ovat Odottaessa-näytelmän esitykset. Vaikka Beckettin teksti on heivattu, tyylilaji on pysynyt samana: lavalla nähdään absurdi tragikomedia.

Odottaessa tarkastelee maaliskuun tapahtumia ja käy Nuppu Ervastin mukaan samalla terapiasta työryhmälle.

”Jengillä on vähän mixed feelings. Ammattilaisporukallekin olisi aikamoinen haaste tehdä yhtäkkiä kahdessa viikossa esitys kasaan. Nyt on täydellinen vapaus tehdä, mutta taustalla…”

”…on pieni lannistuminen. Meillä on kuitenkin kahden ja puolen tunnin esitys valmiina, mutta sitä ei voi esittää”, Elisa Kinnunen jatkaa.

Työryhmä onkin vitsaillut, että sama porukka esittää vielä Beckettin Godot’n vanhainkodissa, kunhan teoksen tekijänoikeudet vapautuvat reilun 40 vuoden päästä.

”Nyt osataan sitten 700-plus repliikkiä muuten vain”, Kinnunen huokaa.

”Voi sitten ainakin brassailla tietovisassa”, Ervasti nauraa.

 

Lue lisää

Naisnäyttelijät eivät kelpaa – tuhansien eurojen tappiot Turun ylioppilasteatterille Beckett-jupakassa

Kirjailija Samuel Beckettin (1906–1989) perikunta ei hyväksy Godota odottaessa -teokseen naisnäyttelijöitä. Viime hetkellä esityskieltoon joutuneesta näytelmästä koituu Turun ylioppilasteatterille vähintään 6 000 euron tappio. (3/2018)

Arvio: Turun ylioppilasteatterin riemukas raakile

Pakon edessä kokoon kursittu Odottaessa antaa absurdien tilanteiden puhua puolestaan. Näytelmää on vaikea katsoa kuin tavanomaista teatteria: tapahtumat ennen ensi-iltaa ovat myös osa sitä. (3/2018)

Turun ylioppilasteatteri hylkää Beckett-näytelmän, tilalle esityskieltoa kommentoiva tragikomedia

Turun ylioppilasteatteri (TYT) joutui perumaan Samuel Beckettin (1906–1989) kirjoittaman Godota odottaessa -näytelmän esitykset viikkoa ennen ensi-iltaa. Peruuntumisen syynä oli klassikkonäytelmän esitysoikeuksia valvova perikunta: sen mukaan teoksen miesrooleissa ei saa esiintyä naisia. (3/2018)