Kulttuuri
26.10.2011

Peli on kulttuurivientituote

Pelitutkimuksen vuosikirja paljastaa, että Kremlin tuhoamisen sisältänyt pelijulkaisu oli tulehduttaa Suomen ja Neuvostoliiton välit.

Vielä 90-luvulla pelitutkimus tarkoitti usein pelien vaikutusten tutkimista tai räikeimmissä tapauksissa esiintyvän väkivallan kauhistelua.

Näistä ajoista tutkimusala on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Nykyään pelitutkimus on monitieteistä ja tieteidenvälistä, ja tutkimuksessa keskitytään myös pelaamisen yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ulottuvuuksiin.

Suomessa yksittäisiä tutkijoita löytyy ympäri maata, mutta suoranaiset keskittymät ovat Tampereen, Oulun ja Turun yliopistoissa. Tutkimuksen lisääntyminen näkyy pelijulkaisujen määrässä. Syyskuussa ilmestyi järjestyksessään kolmas Pelitutkimuksen vuosikirja.

Vuosikirjan artikkeleista selviää muun muassa, miten 80-luvulla Kremlin tuhoamisen sisältänyt pelijulkaisu oli tulehduttaa Suomen ja Neuvostoliiton välit. Toisaalla käsitellään peliteollisuutta evolutionäärisestä näkökulmasta tai pohditaan pelien fyysisten painosten merkitystä kodin esineinä.

Vuosikirjojen päätoimittajan, Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professorin Jaakko Suomisen mukaan syy pelitutkimuksen kasvuun on yksinkertainen.

"Pelien merkitys nyky-yhteiskunnassa on kasvanut. Pelit ovat yksi kulttuurin laji muiden joukossa ja niitä harrastetaan todella paljon."

Vaikka peleistä puhuttaessa tarkoitetaan usein tietokone- tai konsolipelejä, pelitutkimuksen ala kattaa paljon muutakin. Digitaalisten pelien ohella tutkimuksen piiriin kuuluvat muun muassa lauta-, kortti- ja roolipelit.

Suominen täsmentää, että suomalaiset pelaavat paljon, vaikka he itse eivät sitä aina tiedostaisikaan. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee pasianssin tietokoneversion.

"Myös suomalaisten lottohuuman voi nähdä liittyvän pelaamisen piiriin", hän pohtii.

Ei pelkkää

kuluttamista

Tutkimusta tarvitaan myös siksi, että Suomessa ei pelkästään pelata vaan myös tehdään paljon pelejä.

"Nykyään suomalaisesta pelikulttuurista puhutaankin tärkeänä kulttuurivientituotteena", Suominen selittää.

Pelitutkimus onkin paitsi tutkimusala, myös tuore akateeminen oppiaine. Pelintekijät sekä luovat tärkeää tutkimusaineistoa pelien ja pelaajien luonteesta että kouluttavat uusia työntekijöitä peliteollisuuden tarpeisiin.

Turun yliopistossa pelitutkimusta voi opiskella osana kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmaa. Digitaalisen kulttuurin nimellä kulkeva oppiaine täyttää tänä vuonna pyöreät kymmenen vuotta. Oppiaine sijaitsee Porin yliopistokeskuksessa. Pääpaino oppiaineessa on teknologian kulttuurisen muutoksen, pelikulttuurien ja verkkoyhteisöjen tarkastelussa.

ALEKSANDR MANZOS

Pelitutkimuksen vuosikirja 2011 on luettavissa osoitteessa www.pelitutkimus.fi.