Kulttuuri
31.03.2011

Raitista raivoa

Hardcore punk -bändi Raivoraittius noudattaa Straight edge -elämäntapaa ja suhtautuu kriittisesti päihdekeskeiseen kulttuuriin.

"Lähdetäänkö toukokuussa Kaakkois-Aasiaan kiertueelle?", kysyi rumpali Janne Leimola bändikavereiltaan joulun alla. Yhtye oli perustettu edellisenä syksynä, eikä laulaja Timo Piikkilä ollut osallistunut vielä yksiinkään treeneihin. Kaikkien mielestä ajatus oli loistava ja kiertue lyötiin lukkoon.

Kyseessä on hardcore punk -bändi Raivoraittius, jonka jäsenet kieltäytyvät tupakasta, alkoholista ja huumeista. He eivät koe raittiuden rajoittavan elämäänsä, vaan se päinvastoin vapauttaa näkemään tekojensa seuraukset.

"Vähän yli vuosi sitten kohtasin baarissa humalaisen tuttavan, joka käyttäytyi typerästi. Tajusin, etten halua tulla samanlaiseksi kuin hän. Kun kävelin pienessä hiprakassa kotiin, päätin etten enää ikinä juo", kertoo bändin kitaristi Jussi Toppari.

Leimola ja basisti Tuukka Toppari jättivät päihteet, koska eivät juurikaan nauttineet juomisesta. Piikkilä ei ole päihteiden käyttöä koskaan aloittanutkaan. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä, mutta se on tuonut mukanaan joitakin muutoksia.

"Putosin pois opiskelupiireistä, kun jätin juomisen. Opiskelijajuhlia ilman alkoholia ei ole olemassa, joten lopetin niissä käymisen", harmittelee kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Tuukka Toppari.

Päihteettömyyden myönteisistä vaikutuksista bändin jäsenet mainitsevat tasapainoisemman olon sekä ajan ja rahan säästymisen itselle tärkeämpiin asioihin.

"Käyn edelleen baareissa kavereiden kanssa pelaamassa kikkeriä ja tanssimassa, mutta kykenen seuraavana päivänä urheilemaan tai treenaamaan bändin kanssa", huomauttaa Leimola.

Yhteisöllinen alakulttuuri

Straight edge -liike sai alkunsa 80-luvun Yhdysvalloissa ja on syntymästään lähtien kytkeytynyt hardcore punk -musiikkiin. Käsitteen lanseerasi Minor Threat -yhtye, jonka ideologia loi aatteelle raamit: "don't smoke, don't drink, don't fuck".

Alakulttuuriin tutustuminen on lujittanut bändin jäsenten päätöstä pysyä raittiina ja tehnyt päihteettömyydestä yhteisöllistä. He eivät kuitenkaan halua suhtautua aatteeseen dogmaattisesti.

"En koe tehneeni yhtä päätöstä, joka määrittää loppuelämäni, vaan edessä on elämä täynnä päätöksiä. Liikkeen historia antaa aatteelle kehykset, joiden sisällä jokainen on kuitenkin vapaa määrittelemään, mitä straight edge heille merkitsee", toteaa Piikkilä.

Straight edge -aatteeseen yhdistetään toisinaan Minor Threatin sanoitusten mukaisesti irtosuhteista kieltäytyminen. Raivoraittiuden jäsenet painottavat kokevansa toisen kunnioittamisen ehdotonta kieltäytymistä tärkeämpänä.

"Toisen ihmisen näkeminen saaliina inhottaa. Kieltäytyminen viittaa siihen, ettei käytä hyväkseen esimerkiksi jonkun sekavuustilaa", huomauttaa Jussi Toppari.

Sanoma ennen soittotaitoa

Vaikka Raivoraittius nimenä viittaa yksiselitteisesti päihteettömyyteen, jäsenet kieltävät olevansa yhden asian yhtye. Biisien sanoitukset kertovat esimerkiksi eläinten oikeuksista, anarkismista, sukupuolirooleista ja pyöräilystä.

"Päätimme Jussin kanssa noin vuosi sitten Raivoraittiuden perustamisesta. Etsimme bändiin streittareita, jotka olisivat kiinnostuneita hardcoresta, anarkismista ja veganismista. Soittotaidoilla ei ollut niin väliä", kertoo Leimola.

Bändille on tärkeää, että jäsenet ovat streittareita, jotta kukin voisi uskottavasti seistä sanoitusten takana.

"Ihmiset vaikuttavat joka tapauksessa teoillaan ympäröivään kulttuuriin. Haluamme tuoda esiin, että olemme streittareita, mutta se on vain yksi bändiä määrittävä aspekti", kiteyttää Timo Piikkilä.

Teksti: JENNI VALTA

Kuva: LAURI HANNUS

Raivoraittius keikalla

Tehdas Teatterissa 1.4.

raivoraittius.bandcamp.com