Kulttuuri
09.10.2009

Rapper’s Delight 30 vuotta!

  • Räppitouhuissa 1980-luvulta mukana ollut Chyde (vas) ja Kemmuru-yhtyeen Aksim ja Jodarok kädessään Ghostface -kiekko.

Lokakuussa siitä on 30 vuotta, kun Sugarhill Gang paketoi palasen New Yorkin ainutlaatuista katukulttuuria Rapper's Delight-maxisinglen 15 minuuttiin ja myi sen maailmanlaajuiselle yleisölle.

Koko touhu lähti liikkeelle bileistä. Alkujaan hiphopissa oli kyse siitä, kuka New Yorkin muutaman hallintoalueen kilpailevista dj:stä räppäreineen järjesti parhaat bileet.

Rapper's Delight siirsi rytäyksellä painopisteen täysin uudelle maaperälle, bileistä biisien levyttämiseen.

Onkin sopivaa, että etsiydyimme sen 30-vuotista taivalta juhlistaviin räppibileisiin. Turun Klubin takahuoneessa vuoroaan odottelevat räppitouhuissa 80-luvulta mukana ollut Chyde ja palkitun Kemmuru-yhtyeen Aksim ja Jodarok.

"Niiden hiphopbileiden piti olla ennen Rapper's Delightia niin iso juttu, ettei gfsitä juttua voitu laittaa yhteen biisiin eikä yhteen levyyn", Chyde aloittaa.

"Esimerkiksi dj-legenda Grandmaster Flash on sanonut monta kertaa, että 'eihän tästä mitään sinkkua voi tehdä, tää kestää monta tuntia!' Hyvä, että joku kuitenkin teki sen. Eihän me oltaisi kuultu siitä kulttuurista muuten mitään, se olisi ollut sen ajan siellä ja sitten mennyt pois."

Rapper's Delight avasi tulvapadot suosiollaan. Katseet kääntyivät sen myötä New Yorkin kuplivaan katukulttuuriin – sekä siihen, miten sen voisi kaupata ostavalle yleisölle.

"Henkilökohtaisesti en usko, että kellään meistä on hajua siitä, mitä se todella oli", Jodarok toteaa.

"Jos Suomessa joku pätee sillä, että mitä se hiphop on, niin sekin on lukenut kaiken jostain, jolloin asiat on jo kerran pureskeltuja. Hip hop oli niin kokonaisvaltainen juttu silloin ja sitten se typistettiin väkisin johonkin neljään markkinoitavissa olevaan elementtiin."

Rapper's Delightin kolme räppäriä haalittiin kasaan vain levyttämistä varten Sugarhill Recordsin toimesta. Alkuperäisiä, tyylin luoneita tekijöitä kopioitiin surutta – jopa niin paljon, että osa lyriikoista on ilmiselvää lainaa ryhmän ulkopuolisen Grandmaster Cazin kynästä.

"Se on hyvin kuvaavaa sen suhteen, miten räppimeiningit on mennyt: kuuluisuuteen pääsevät ne, jotka kelpuutetaan hoitamaan se kaupallistettu kopio muiden pioneerityöstä", Jodarok huomauttaa.

Rapper's Delight oli myös ensimmäinen räpin monista tekijänoikeusrikkomuksista: räppien taustalla soi luvaton versio Chicin Good Times-discobiisistä. Chicin Nile Rodgers sai tämän huomattuaan nimensä biisin tekijäksi – lakimiesten kautta.

"Ikävästi sanottunahan räppi on yksi iso tekijänoikeusrikkomus, ollut aina ja tulee aina olemaan", Chyde naurahtaa.

"Se on sen hienous ja huonous, huomattavasti enemmän hienous. Todella moni maailman parhaista räppibiiseistä olisi jäänyt tekemättä, jos tekijät olisivat alkaneet miettiä, että voiko näin sanoa ja voiko tätä sämpleä käyttää."

"Mä olen aina ajatellut sämpläämistä musiikillisena valokuvauksena", tuottajana kehuttu Aksim toteaa.

"Ei mikään otetussa valokuvassa ole sen ihmisen tekemää, joka ottaa sen foton. Samalla lailla sämplääminen on kollaasin tekemistä: otetaan oma havainto jostain, joka ollaan aikaisemmin kuultu."

"Kuuluuhan siitä tietenkin jotain alkuperäisille artistille, mutta tällä hetkellä systeemilla elätetään vaan isoa määrää lakimiehiä."

Teksti: Petri Rautiainen

Kuvat: Lauri Hannus