Kulttuuri
19.09.2012

Suomalaisista rikoksista

KIRJA. Pohjantähden alla asuu kansa, joka kärsii kaamosmasennuksesta ja liiallisen murehtimisen raskaasta taakasta. Ainakin Petri Tammisen yhdeksännen teoksen Rikosromaani (Otava 2012) mukaan. Vaikka nimi on vihjaava, kirja muistuttaa perinteistä rikosromaania vain henkilögallerian tasolla: on poliisi, rikollinen sekä rikoksen uhrit.

Kirjan päähenkilö komisario Vehmas tekee kaikkensa saadakseen Ångströmin kiinni ja oikeuden eteen. Ångströmin rikokset tosin ovat tulkinnanvaraisia: ihmiset romahtavat oltuaan tekemisissä hänen kanssaan. Hän laukaisee hermoromahdukset ja masennukset. Vie itsetunnon ja hylkää morsiamen alttarille.

Teot ovat vastoin jokaisen oikeudentajua, mutta voidaanko niistä rangaista ketään?

Ajojahti käy välillä epätoivoiseksi, etenkin kun päähenkilöä painavat omatkin huolet. Vaimo on kuollut ja koira alati kipeä. Kaamos ja räntäsade kulkevat mukana Vehmaan takinliepeissä läpi romaanin. Tunnekuvat ovat vahvoja. Synkkä ilmasto vallitsee sekä ikkunan ulkopuolella että sisällä, ihmisten mielissä.

Suomalaiset ovat huolettomia kesällä, harvemmin silloinkaan.

Kaikesta kaamoksesta huolimatta Tammisen romaani ei ole synkkä. Päinvastoin, se antaa toivoa. Parhaimmillaan se toimii kuin peili, joka herättää ymmärtämään jotakin olennaista tästä elämästä. Annammeko Ångströmien tuhota mielenrauhamme vai taistelemmeko vastaan?

Teos on ja ei ole rikosromaani. Rikollista jahdataan kyllä, mutta jännite syntyy aivan muista asioista kuin siitä, saadaanko pahantekijä kiinni. Hyvinkin arkisessa maisemassa pitäytyvä romaani paljastaa kokonaan uudet kasvot, kunhan sitä lakkaa lukemasta nimen harhaanjohtavan ohjeen mukaan.

Rikosromaani on pieni ja viisas kirja. Se on hieno allegoria suomalaisia vaivaavasta kansantaudista, joka ei suinkaan 2000-luvulle tultaessa ole enää masennus. Ennen kaikkea se antaa aivan uuden merkityksen sanalle "rikos". Tässä romaanissa ihmiset eivät tarvitse rikoksen ratkojia, vaan parsijoita.

Uusimmalla romaanillaan Petri Tamminen todistaa olevansa yksi nykyaikamme vahvimpia suomalaisprosaisteja. Tämä on paras lukemani rikosromaani.

MARISSA MEHR

Petri Tamminen: Rikosromaani.

Otava 2012.

173 s.