Kulttuuri
17.10.2013

taiteilija, joka ei suostunut hiljennettäväksi

Larissa Sansourin Turussa esillä oleva teos kuvaa Palestiinan tulevaisuutta scifin keinoin.

Videon ja valokuvan parissa työskentelevän palestiinalaissyntyisen Larissa Sansourin taiteessa politiikka on keskeisessä asemassa, mutta näin ei ole aina ollut. "En tehnyt poliittisesti kantaaottavaa taidetta ennen vuotta 2002. Asuin silloin Tanskassa ja seurasin televisiosta, kun Israelin joukot miehittivät kotikaupunkini Betlehemin", Sansour kertoo. "Kokemuksen aiheuttama voimattomuuden tunne sai minut tarttumaan aiheisiin, jotka kumpuavat minua ympäröivästä poliittisesta todellisuudesta."

"Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on jatkunut niin pitkään ja uutisointi on niin toisteista, että ihmiset ovat kyllästyneet koko asiaan", Sansour sanoo. Hänen mielestään suora dokumentaarisuus voi olla uskottavuuden kannalta jopa haitallista. Ihmiset alkavat ajatella konfliktia normaalitilana – jonain, joka on aina ollut olemassa ja johon ei ole ratkaisua. "Siksi haluan käsitellä aihetta eri tavalla kuin media." Sansour hyödyntää taiteessaan populaarikulttuurin keinoja ja kuvastoa. "Tahdon kertoa tarinan ihmisläheisellä tavalla ja luoda siten kosketuspintaa", Sansour kertoo.

Sansourin yhdessä israelilaistaiteilija Oreet Asheryn kanssa toteuttamassa sarjakuvassa taiteilijoiden alter egot menettävät taiteelliset kykynsä ja saavat tilalle supervoimia. "Halusimme kuvata poliittista tilannetta taiteen avulla sekä pohtia taiteen mahdollisuuksia vaikuttaa konfliktiin."

Sansour ja Ashery pyrkivät supersankaritarinallaan myös osoittamaan, että dialogia kyllä käydään israelilaisten ja palestiinalaisten välillä monella eri tasolla, mutta todellinen ongelma on Israelin valtion harjoittama, palestiinalaisten perusoikeuksia tallova miehityspolitiikka.

Sansour käyttää taiteessaan paljon scifi-kuvastoa. Turun taidemuseossa esillä oleva videoteos Nation Estate onkin eräänlainen utopiakuvaus, jossa Sansourin itsensä esittämä naishahmo saapuu kotiin valtavaan pilvenpiirtäjään, tulevaisuuden Palestiinaan. Futuristisen rakennuksen eri kerroksiin on rekonstruoitu palestiinalaiskaupungit Jerusalemista Hebroniin.

Videossa näkyy runsaasti perinteisiä palestiinalaisia symboleita keffiyeh-huivin kuviosta lähtien. "En yleensä pidä symboliikasta, mutta tämän teoksen halusin ylikuormittaa symboleilla, jolloin ne ikään kuin menettävät merkityksensä", Sansour sanoo. Hän kuitenkin toteaa, että esimerkiksi avain, joka merkitsee palestiinalaisten kotiinpaluun oikeutta, on liian vahva symboli tyhjennettäväksi.

Nation Estate sai alkunsa, kun sveitsiläinen Musée de l'Élysée kutsui Sansourin mukaan taidekilpailuun. Pääsponsori, vaatemerkki Lacoste, kuitenkin vaati Sansourin poistamista kilpailusta. "Kuulemma kyse ei ollut siitä, että teos olisi ollut Israelinvastainen, vain liian Palestiina-myönteinen", Sansour naurahtaa. Museo painosti Sansouria ilmoittamaan vetäytyvänsä kilpailusta oma-aloitteisesti, mutta taiteilija ei suostunut ja julkaisi tiedotteen, joka aiheutti valtavan mediakohun. "Taiteilijat ja aktivistit ympäri maailmaa vetosivat museoon, jotta minua ei poistettaisi kisasta." Lopulta museo päätti keskeyttää kisan puolustuksena taiteilijoiden sananvapaudelle.

Noin 70 prosenttia teoksen rahoituksesta saatiin lahjoituksina kohun tuoman näkyvyyden seurauksena, joten Lacosten pyrkimys hiljentää palestiinalaistaiteilija kääntyi itseään vastaan. "Tämä oli minulle konkreettinen todiste siitä, että taiteilijana pystyn vaikuttamaan asioihin", Sansour toteaa.

Kaksi näkökulmaa Nation Estate -teokseen

Elina Sandelin

Vasemmistonuorten Palestiina-

kampanjan aktiivi

"Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin sijaan pitäisi puhua vuosikymmeniä jatkuneesta miehityspolitiikasta, jonka seurauksena palestiinalaisilta on riistetty vapaus ja itsemääräämisoikeus. Nation Estate kuvaa hyvin tätä elintilan kutistumista: lopussa Palestiina on vain hyvin pieni maa-alue, jolla pilvenpiirtäjä seisoo.

Tulkitsen itse teosta niin, että vaikka Palestiinassa on hyvin köyhiä ihmisiä ja toisaalta myös rikkaita, joilla on paremmat mahdollisuudet matkustaa ja käyttää teknologiaa, silti asutaan muurin sisällä eikä ole todellista vapautta.

Israel ja sen tukijat hallitsevat täysin sitä mediapeliä, joka määrittelee, miten tätä 'konfliktia' käsitellään. Puhutaan rauhanneuvotteluista, vaikka samaan aikaan jatketaan siirtokuntien rakentamista ja toisten ihmisten oikeuksien kieltämistä. Yhteistyön lähtökohtana pitäisi olla kaikkien osapuolten perusoikeuksien huomioiminen.

Kun taidetta aletaan vaatia sensuroitavaksi, se kertoo siitä, että aihe on poliittisesti herkkä."

Mia Hannula

Tutkija, Taiteiden tutkimus ja Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkosto, Turun yliopisto

"Nation Estate on ytimeltään futuristinen visio Palestiinasta toteutettuna tavalla, joka ilmentää utopian kääntymistä dystopiaksi. Teoksessa viitataan eri tavoin konfliktin avaintekijöihin, kuten paluun teeman kautta valtion muodostamiseen, palestiinalaisten kansalaisoikeuksiin, luonnonvaroihin ja turvallisuuskysymyksiin.

Audiovisuaalisesti komea teos näyttäytyy itselleni ensi sijassa muistutuksena kestämättömästä nykytilanteesta, jota valtapolitiikka on systemaattisesti toteuttanut koko Israelin historian aikana. Miehitysvallan alla eläneiden palestiinalaisten elintila ja -olosuhteet, heidän historiansa ja kulttuurinsa, ovat olleet jatkuvan hallinnan ja hävittämisen kohteina. Sansourin esittämä läntistä näennäisylellistä elämää imitoiva steriili teknologisoitu tulevaisuuskuva on ankea.

Taide edustaa suhteellisen riippumatonta tilaa tehdä konflikti, sen moninaiset tekijät ja vaikutukset näkyviksi ja siten käsiteltäviksi. Sansourin teos osoittaa hienosti taiteen keinojen, kuten kuvitteellisen ja kokemuksellisen, vaikutusvoiman ajatella sitä, mitä todellisuudessamme tapahtuu."

Teksti: Aura Nikkilä

Larissa Sansour: Nation Estate Turun taidemuseon Pimiössä 4.10.–17.11.2013.