Kulttuuri
07.05.2010

Tanssilavojen taikaa

  • ”Tanssietiketti neuvoo kiittämään paria kolmeen otteeseen yhden tanssiaktin aikana: ensimmäisen kappaleen päätyttyä, toisen kappaleen päätyttyä ja vielä saattamisen jälkeen”, muistuttaa Johanna Nurmi gradussaan. Kuva on otettu Kolmilammin lavalta.

Järven ranta, koivikko, yötön yö, kukkamekkoiset lettipäiset tytöt ja haikeasti kaikuva tango liittyvät lavatansseihin mielikuvissa ja vanhoissa Suomi-Filmeissä. Millainen on lavatanssien nykypäivä ja todellisuus? Keitä tanssimassa oikeasti käy?

Turun Yliopistossa opiskelevat Ella Peltomäki, 20, Kaisu Mäki, 26, ja Jasmin Moussa, 21, ovat lavatansseja harrastavia nuoria.

"Mitään tyypillistä lavatanssijaa ei olekaan. Lavoilla käy niin värikästä väkeä. Osa tietysti käy tansseissa seuran etsiminen mielessä, mutta enemmän on sellaisia tanssiharrastajia", tytöt pohtivat.

Talvikaudella Turun lähin nuorison suosiossa oleva tanssipaikka on Auran nuortentalo. Turusta sinne ajaa noin 30 minuuttia. Ihmiset saapuvat parkkipaikalle heti kahdeksan jälkeen tanssien alkaessa. Monet tanssiharrastajat käyvät tansseissa pitkänkin matkan päässä paikoissa, joissa käy hyviä tanssijoita tai vanhoja tuttuja.

"En valitse tanssipaikkaa vain esiintyjän mukaan, mutta monet seuraavat tiettyä artistia, joten täytyy vähän katsoa, kuka on esiintymässä, jotta paikalla olisi muitakin tanssijoita", Mäki kertoo.

"Tällä hetkellä suosituimpia esiintyjiä ovat Finlanders, Sinitaivas, Varjokuva ja Johanna Pakonen", Peltomäki kertoo.

"Olen kyllä musiikin suhteen kaikkiruokainen, en kuuntele pelkästään iskelmää."

Lauantaina 10. huhtikuuta Aurassa pääesiintyjänä on takavuosien tangokuningatar Johanna Pakonen ja lämmittelijänä In The Mood. Pakonen laulaa tuttuja iskelmiä ja In The Mood myös rautalankaa sekä vauhdikkaampia kappaleita kuten jiveä ja boogie woogieta.

Naiset asettuvat kiltisti hakuriviin lattian seinustalle. "Rivi" ei ole suoraviivainen muodostelma vaan rönsyilevä muuri. Innokkaimmin tanssimaan pyrkivät hakeutuvat rivin etuosaan ja asettuvat niin sanotusti tyrkylle. Miehet seisovat lattian keskellä naisten riviä vastapäätä. Jotkut tekevät hakuja jo ennen kuin musiikki alkaa soida. Tanssiin kutsuksi käy joko pyyntö "Saanko luvan?", "Tuletko tanssimaan?" tai pieni pään nyökkäys tai käden ojennuskin, jos hakija on ennestään tuttu. Hausta ei sovi kieltäytyä ellei hakija ole liian juovuksissa tai käyttäydy muuten sopimattomasti.

Sosiologian jatko-opiskelija Johanna Nurmi on tutkinut pro gradussaan tanssiravintolan sukupuolittuneita käytäntöjä. Nurmi ei itse harrastanut lavatansseja, joten tanssiravintolakulttuuri ja sen käyttäytymiskoodit näyttäytyivät aluksi vieraana. Jo ensimmäisellä tutkimuskäynnillään hän huomasi rikkovansa tanssipaikan konventioita.

"Meidän ei ollut tarkoitus tanssia, vaan pelkästään havainnoida. Seisoimme kuitenkin hakualueella ja kieltäydyimme tanssista. Se herätti närkästystä."

Nurmi kertoo myös välttämiskäytännöiksi kutsumistaan eleistä, joilla naiset voivat hienovaraisesti torjua hakijan jo ennen kuin tulevat haetuksi.

"Tanssista kieltäytyminen on epäkohteliasta, joten naiset välttelevät tilanteita, joissa heidän pitäisi kieltäytyä. Joidenkin eleiden ja liikkeiden tarkoitus oli hienovaraisesti torjua hakija. Nainen välttelee katsekontaktia tai kääntyy muualle. Jos mies huomaa tämän ajoissa, hän välttyy epämiellyttävältä julkiselta torjunnalta."

Orkesteri kuuluttaa seuraavan tahtilajin ja loputkin miehet rohkaistuvat hakemaan daamia. Orkesteri soittaa aina peräkkäin kaksi samaa tahtilajia olevaa kappaletta kuten valssia tai tangoa. Naisia on enemmän ja kaikki eivät pääse tanssimaan, joten jotkut ystävykset tanssivat myös keskenään. Varmimmin lattian vetävät täyteen tutut foksi ja valssi, mutta suosittuja ovat myös fusku ja bugg, näyttävät ja vauhdikkaat kädenalitanssit. Perinteiset tangot ja humpat ovat harvinaisempaa herkkua. Jenkan tai polkan alkaessa lattia tyhjenee kuin taikaiskusta. Niitä kaikki eivät osaa tai jättävät ne tanssimatta, koska kyseessä ovat raskaat ja hikiset tanssit.

"Suosikkitanssejani ovat hidas valssi ja bugg. Jos kumpaakaan niistä ei pääse tanssimaan, ilta on kyllä piloilla", Mäki toteaa.

"Minulla ei ole yhtä suosikkia, kaikki tanssit ovat hyviä, jos viejä on hyvä", Peltomäki kertoo.

"Paritanssien viehätys perustuu juuri liikkeiden yhteen sulautumiseen ja toisen liikkeisiin reagoimiseen", Mäki pohtii.

"Joskus tanssi on niin hienoa, ettei sitä pysty selittämään. Sellaisten kokemusten takia käyn tanssimassa", Peltomäki kertoo.

Baarin puolella suosituin juoma on vesi. Osa kilauttaa kiltisti 20 sentin vesimaksun kolehtiin. Tanssijat eivät juuri käytä alkoholia, mutta ravintolassa on myös niitä, jotka ovat tulleet pikemminkin iltaa viettämään kuin tanssimaan ja rohkaistuvat lattialle vasta useamman tuopillisen jälkeen.

"Vakavasti tanssia harrastavat välttävät runsasta alkoholin käyttöä. He eivät tarvitse rohkaisuryyppyä ja ovat tarkkoja maineestaan, koska alkoholi vaikuttaa myös tanssitaitoihin. Tanssipiireissä ollaan hyvin tietoisia siitä, ketä pidetään hyvänä tanssijana", Johanna Nurmi selvittää.

Auran nuortentalolla tanssijoiden ikähaarukka on laaja. Nuorimmat ovat vasta 15-16-vuotiaita ja suurin osa noin 20-35-vuotiaita. Joukossa on myös vanhempia pariskuntia, jotka tanssivat lähinnä keskenään. Pukeutuminen on enimmäkseen siisti ja rento. Nuoret tytöt pukeutuvat kuten yökerhoon. Illan trendinä näyttävät olevan paljettitopit ja tiukat trikoolegginsit. Miehet puolestaan pukeutuvat raidallisiin tai ruudullisiin kauluspaitoihin sekä rentoihin housuihin. Vain harvoilla on kokopuku tai solmio.

"Ensikertalaisen tunnistaa lavalla liian hienosta tai epäkäytännöllisestä pukeutumisesta ja vääränlaisista kengistä. Lavalle ei kannata tulla piikkikoroissa", Moussa kertoo.

"Minulle on sanottu, että sovin ihan lavatanssien tyyliin", Mäki naurahtaa. "Teen myös itse paljon tanssivaatteita."

"Minä tiedän, etten sovi. Minulta ei löydy kukkaa eikä mekkoa. Pukeudun ihan fiiliksen mukaan, mutta en halua näyttää siltäkään, että olisin menossa jumpalle", kertoo Peltomäki.

Illan aikana ei juuri seurustella kavereiden kanssa vaan aika vietetään mahdollisimman tehokkaasti hakurivissä ja tanssiessa. Tanssit päättyvät viimeiseen valssiin jo ennen yhtä ja tanssilava tyhjenee. Kuumimmat tanssijuorut ja illan kohokohdat säästetään kotimatkalle.

Kesälavoja Turussa ja lähiseudulla:

www.valasranta.fi

www.esakallio.net

www.laurilanlava.net

www.sarkanlava.com

www.uittamonlava.net

www.littoistenlava.net

Yleisimmät lavatanssit:

FOKSI

Yleisimmän lavoilla tanssittava nelijakoiseen musiikkiin tanssittu syliotteen tanssi, jota voi tanssia useimpiin iskelmäkappaleisiin. Askeleiden rytmi on hidas-hidas-nopea-nopea.

VALSSI

¾ -rytmiseen musiikkiin tanssittava tanssi, joka on myös yleisin häätanssi.

TANGO

Suomalaiseen luonteeseen sopiva haikea ja dramaattinen musiikkilaji. Tanssi on muunnos kansainvälisistä tangoista. Suomalaisen tangon perusaskeleet ovat kuten foksissa, mutta musiikkiin eläytyminen on erilaista.

HUMPPA

Käytetään myös yhteydessä "mennä humpalle" eli mennä tanssimaan. Humppa on suomalainen tanssi ja perusaskel on joustava ja sambaan perustuva.

RUMBA, SAMBA CHA CHA

Lavoilla usein tanssittavia latinalaistansseja eli lattareita.

FUSKU

Jivestä muunneltu suomalainen lavoille sopiva kädenalitanssi, jossa tanssitaan erilaisia kuvioita. Fuskua tanssitaan yleensä nopeaan foksimusiikkiin.

BUGG

Ruotsista peräisin oleva kädenalitanssi eli rock-tanssi.

Teksti: Jenni Elo

Kuvat: Jaana Vuorenpää