Kulttuuri
28.04.2011

Torni tanssii sodissa ja suloissa

Venäläisen, luomisvoimaisen koreografin Sasha Pepeljajevin Tanssiva torni jättää katsojansa hapuilemaan sanoja. Oliko se upea? Outo? Mitä lavalla tapahtui?

Huima teos juhlistaa niin Aurinkobaletin 30-vuotista taivalta kuin Turun ja Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuottakin sirkuksen, teatterin ja tanssin keinoin. Aurinkobaletin tanssijoiden lisäksi lavalla esiintyvät venäläisvirolaiset taiteilijakokoonpanot.

Tanssivan tornin taika on mahtipontista ja kekseliästä, kaunista ja rumaa. Adjektiivit kuvaavat sitä, mitä teoskin: maailmaa – sen syntyä, ilmiöitä ja tulevaisuutta. Tarina kertoo elämän peruselementtien, tulen, ilman, maan ja veden, synnystä. Hahmoja tarinassa ovat muun muassa Taiteilija, Kauneus ja Mielikuvitus.

Esityksen keskiössä on kuitenkin torni, liki kymmenen tonnia painava unelmien, visionäärien ja katastrofien tyyssija. Ympäristönä torni on muuttuva, välillä Titanic, välillä Fukushima. Tapahtumia ohjailee valkohapsinen herra, Kapteeni tai Jumala.

Tunnelmat vaihtelevat hengästyttävästä elämän ja luomisen kiihkosta sotatilaan ja seesteisyydestä epätoivoon. Lavalla nähdään monia pieniä tarinoita, viittauksia niin Raamattuun kuin ydinvoimalaonnettomuuksiin ja esineellistettyyn naiskuvaankin.

Tanssiva torni ylistää elämän jokapäiväisyyden kauneutta: arkipäiväiset esineet muuttuvat tornissa lumoavaksi taiaksi.

Virolaisen Ûlo Krigulin säveltämä musiikki soi esineistä, jotka muistuttavat soittimia vain symbolisesti. Samoin kauneuskin on symbolista, sopimuksenvaraista.

Lisäksi teos rinnastaa ihmisen koneena ja koneen inhimillisenä. Keksinnöt näytetään esteettisinä, mutta ihmisen horjumatonta tekniikan edistysuskoa ei pyritä säilyttämään perinteisin sirkuksen keinoin – huolettomalla virneellä ja kyvyllä uskotella voimakkaan ruumiin olevan särkymätön.

Sen sijaan sirkustaiteilijat kokoavat hapuillen selkäänsä luomuksen, joka muistuttaa Leonardo da Vincin aikaansa edellä olleita visioita. Katsoja saadaan huolestumaan tornin koneellistuvassa maailmassa elävien kohtalosta.

Ilman käsiohjelmaa on varsinaisen juonen seuraaminen vaikeaa. Mutta ehkä teoksen tarkoitus onkin saada katsoja avaamaan mielensä ja näkemään torni omien kokemustensa, ei ennalta annetun juonen kautta.

Kiihkeämpiä tanssiosuuksia olisi odottanut muutoin niin vimmaiselta teokselta. Mutta toisaalta tanssi on sitä, mikä tapahtuu liikkeiden välillä. Ja torni on paljon enemmän kuin pelkkä tapahtumapaikka. Tornissa tanssitaan, mutta ennen kaikkea torni itse tanssii, muuntuu muuksi ja hengittää.

Teksti: KAROLIINA KERPPO

Kuva: KARI VAINIO

Tanssiva tornia

Ohjaaja: Sasha Pepeljajev

8.6., 9.6., 10.6., 11.6.

Kateli, Tallinna