Kulttuuri
12.03.2009

Turku 2011

Turun ylioppilaslehti seuraa Turun kasvua kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisessä osassa perehdytään asian taustoihin ja kuullaan Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantasta.

Turku ja Tallinna jakavat Euroopan kulttuuripääkaupunkiuden vuonna 2011. Ensimmäinen Euroopan kulttuurikaupunki oli Ateena vuonna 1985. Nimitys muutettiin myöhemmin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Pääkaupunkiuden perimmäinen tavoite on "tuoda esiin Euroopan eri kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta sekä niiden yhteisiä piirteitä ja samalla edistää Euroopan kansalaisten keskinäistä tuntemusta ja tunnetta kuulumisesta samaan 'eurooppalaiseen' yhteisöön", kuten lukee Euroopan komission ohjeissa kulttuuripääkaupungeille.
Turun odotetaan järjestävän vuonna 2011 ohjelmaa, joka on kaupungissa poikkeuksellista, mutta joka nojaa kaupungin omaan ja yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön.
Parhaassa tapauksessa Turku onnistuu kuten Glasgow sen ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 1990. Kaupungissa kaivettiin taideaarteet esiin rappioituneista museoista, nostettiin esiin skotlantilaisuuden ytimessä oleva karkea kiehtovuus ja kiillotettiin kaupunkin rujoa imagoa. Vuosi vaikuttaa Glasgow`hun vieläkin, eikä kaupungin kulttuuribuumin loppua näy.

Monet kaupungin päättäjät ovat vuodesta 2011 ymmärrettävästi innoissaan. Osa turkulaisista kulttuurintekijöistä taasen suhtautuivat vuoteen hyvinkin varautuneesti. Kaupungin kulttuurirahoituksen vähenemistä on kritisoitu ja vuoden 2011 jälkeistä kulttuurimaiseman tilaa kummasteltu.
"Kulttuuripää-kaupunkivuot­ta varten kaupunki on perustanut Turku 2011 -säätiön. Kulttuuripää-kaupunkivuoden koordinointi, valmistelu ja rahoituksen hankkiminen on säätiön vastuulla", kertoo Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen.
Hänen mukaansa kaupungin omilla toimielimillä ei olisi mahdollisuutta toteuttaa omien tehtäviensä lisäksi näin suurta projektia.

Turun hakemuksessa hankkeen alustava budjetti oli 55 miljoonaa euroa. Talouden taantuman aikana tämän suuruusluokan budjetti tuskin tulee toteutumaan. Säätiön puolella toivotaankin kovasti, että tästä alustavasta budjetista ei enää kovasti kaupungilla huudeltaisi.
Kaupungin oma kulttuurirahoitus taas on linjassa kaupungin kokonaisbudjetin kanssa ja sehän tarkoittaa sitä, että myös kulttuurin rahoitus heikkenee.

Median ja turkulaisten taitelijoiden puolelta on tullut kritiikkiä siitä, että vuoden 2011 kulttuurituotanto ulkoistetaan ja Turun omat taiteilijat jäisivät nuolemaan näppejään.
"On A ja O, että otetetaan kultturipääkaupunkivuoteen ruohonjuuritason toimijat mukaan", huomauttaa Rantanen.
"Kaupungin omat hankkeet ovat samassa asemassa kuin muut hankkeet", jatkaa Rantanen.
Säätiön perustaminen ei siis vain siirrä vastuuta pois kaupungilta, vaan myös mahdollistaa sen, että pienillä toimijoilla on paremmat edellytykset saada hankkeensa läpi.

Teksti: Konsta Weber
Kuva: Miikka Kiminki

Turun ylioppilaslehti 5/2009 (13.3.)