Kulttuuri
04.04.2019

Turku oli syrjitty kuvausmiljöö aina Louhimiehen Levottomiin saakka – Sen jälkeen kaupungissa on kuvattu yli 50 pitkää elokuvaa

Teksti:
Miikka Rusi
  • Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (Elokuvayhtiö Oy Aamu, 2017)

Turussa kuvattu elokuva lakkasi olemasta harvinaisuus vasta tällä vuosikymmenellä.

Kun Aku Louhimiehen esikoisohjaus Levottomat tuli ensi-iltaan heti vuosituhannen vaihduttua, tuottaja Markus Selin hehkutti lehdistölle elokuvan olevan ”vuoden 2000 Käpy selän alla”, viitaten Mikko Niskasen ohjaamaan kulttiteokseen vuodelta 1966.

Vertauksessa oli perää: molemmat ovat nuorten tekijöiden niin sanottuja sukupolvielokuvia, jotka pyrkivät tietoisesti uudistamaan kotimaisen elokuvan ilmaisua, ja joiden poikkeuksellisen rohkea eroottisuus kohahdutti aikalaiskatsojia.

Lehdistö ja suuri yleisö tarttuivatkin innokkaasti Levottomien seksikohtauksiin, mutta osaan katsojista vaikutti vielä suuremmin eräs toinen yksityiskohta: elokuvan miljöönä toimiva kesäinen Turku.

”Minulle oli olennaista, että Levottomat kuvattaisiin Turussa. Sinne matkustaminen on aina ollut erityinen kokemus, kuin saapuisi ulkomaille”, totesi Louhimies muutama vuosi sitten Imagen haastattelussa.

Upean näköinen kotikaupunki teki vaikutuksen myös Oulun yliopiston elokuvatutkimuksen lehtoriin, turkulaissyntyiseen Kimmo Laineeseen, joka muistaa Levottomien ensikatselun edelleen kirkkaasti.

”Se oli hätkähdyttävä kokemus. Tajusin elokuvateatterissa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun näen isolla kankaalla kauniin Turun parhaimmillaan.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Tyttökuningas (Mariannefilms, Triptych Media ja Galafilm, Starhaus Filmproduktion & Anagram, 2015)

Uusi ja vanha kaupunki

Levottomien ilmestyessä Turku todella oli eksoottinen kuvauspaikka, sillä kaupungissa oli vuoteen 2000 mennessä kuvattu vain kourallinen elokuvia. Kimmo Laineen mukaan niukkuuden pääsyy on logistinen.

”Suuret elokuvayhtiöt ovat toimineet Helsingissä, joten kaupunkikuvat on otettu sieltä. Jos kuvauksiin on tarvittu pienempää tai vanhempaa kaupunkia, on menty Porvooseen, joka on lähempänä Helsinkiä kuin Turku”, Laine selittää.

Yksittäisinä kuriositeetteina löytyy toki poikkeuksia, erityisesti historiallisen elokuvan genressä. Valentin Vaalan Sysmäläinen (1938) ja Ilmari Unhon Sadan miekan mies (1951) ovat osin Turussa kuvattuja 1600-lukuun sijoittuvia seikkailuelokuvia, jotka hyödyntävät erityisesti Luostarinmäkeä ja Turun linnaa.

On Laineen mielestä hieman yllättävääkin, ettei Turkuun ole sijoitettu sen enempää historiallisia elokuvia. Turun linnan tapauksessa se voi johtua lähistön ongelmallisuudesta kuvauspaikkana.

”1900-luvulla linnan ympäristö oli jo modernia satamamiljöötä, joten siellä saattoi kuvata historiallista elokuvaa vain muurien sisällä. Joka kerta, kun esimerkiksi Sadan miekan miehessä kuvataan kaukokuvia Turun linnasta, kyseessä on pienoismalli”, Laine kertoo.

Vuonna 2015 ilmestyneessä, niin ikään Turun linnassa kuvatussa, Mika Kaurismäen Tyttökuninkaassa maisemakuvien ongelmaan oli jo helppo ratkaisu: digitaaliset erikoistehosteet.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Suomen ensimmäinen äänielokuva Sano se suomeksi (Lahyn-filmi, 1931)

Viime vuosisadan tärkein yksittäinen ajanjakso Turun elokuvahistoriassa on 1940-luku, jolloin kaupungissa vaikutti kolme aktiivista elokuvantekijää. Veljekset Aarne ja Eino Kivimäki tekivät yhdessä neljä pitkää elokuvaa, ja turkulainen teatterivaikuttaja Toivo Hämeranta ohjasi kaksi.

”Heidän teoksensa ovat aitoa paikalliselokuvaa. Ne on kuvattu Turussa ja pääosa näyttelijöistä sekä henkilökunnasta on turkulaisia, osittain ammattilaisia, osittain amatöörejä”, Laine kuvailee.

Kivimäkien ohjaamiin elokuviin kuuluvat muun muassa Laurel ja Hardy -tyyppisen koomisen parivaljakon tähdittämät slapstick-komediat Kaksi kivaa kaveria (1944) ja Huijarien huvittavat huiputtajat (1945). Hämerannan ohjauksia puolestaan ovat romanttiset komediat Minä jätän sinut (1944) ja Pajasta palatsiin (1946).

Turku on jättänyt jälkensä maamme varhaiseen elokuvahistoriaan myös Suomen ensimmäisen äänielokuvan Sano se suomeksi (1931) valmistuspaikkana. Elokuva on valitettavasti tuhoutunut, eikä sen käsikirjoitusta ole arkistoitu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Riisuttu mies (Lasihelmi Film Oy, 2006)

Vaihtoehtoista maantiedettä

Tällä vuosituhannella Turun asema elokuvantekokaupunkina on muuttunut täysin. Kehitykseen on vaikuttanut olennaisesti vuonna 2003 perustettu Länsi-Suomen Elokuvakomissio, joka markkinoi Turun seutua kuvauspaikkana tuotantoyhtiöille kansainvälisesti.

Elokuvasta on alettu jopa puhua yhtenä Turun mahdollisena tulevaisuuden matkailuvalttina. Tällä vuosituhannella Turussa on kuvattu jo yli 50 pitkää elokuvaa ja kaupungissa on keväästä 2018 lähtien alettu järjestää opastettuja elokuvakävelyjä.

Movie Walk -kierrosten oppaana toimiva Annamari Laine kertoo, kuinka Riisuttua miestä (2006) kuvattiin ja miten esimerkiksi Vares-elokuvien (2004–2015) maantiede voi aiheuttaa hämmennystä paikalliselle katsojalle.

”Elokuvissa ajetaan Paraisten Kirjalansalmen sillan yli ja tullaan Ruissaloon. Tai vanki pääsee vankilasta, jona toimii Kakola, ja joutuu ajamaan moottoripyörällä pitkän matkaa ennen kuin saapuu Turkuun”, Annamari Laine luettelee.

Oppaalle erityisen kiinnostavia elokuvatapauksia ovat myös kaupungissa vierailevat ulkomaiset produktiot, kuten viime vuonna Turkua kuvauspaikkana käyttänyt kiinalaisrahoitteinen Iron Sky -spin-off-elokuva.

”Elokuvan nimi on Iron Sky: The Ark ja siinä Turun Akatemiatalon juhlasali esittää Alpeilla olevan luksushotellin salia, jossa Illuminati-salaseura kokoontuu.”

Nyt, lähes kaksi vuosikymmentä Levottomien jälkeen, siinä ei ole enää mitään ihmeellistä.

Lue lisää:

Valot, kamera, Turku!

Länsi-Suomen elokuvakomission projektipäällikkö ja lavasterakentaja sekä Roger Picturesin toimitusjohtaja-tuottaja tekevät kaikkensa, jotta kaupunki ei jäisi tuotantoyhtiöiden karavaanien hetkelliseksi pysähdyspaikaksi. (04/2014)