TYL 90
30.12.2021

TYL 90: ”Technomachokratisoituva maailma tarvinnee vastustajan sijaan oman paisuneen kuvansa itsensä muuttajaksi” – 90-luvun alussa Tylkkärin johtokunta erotettiin

Teksti:
Reeti Jalasmäki

Suomen lama näkyi vahvasti Tylkkärissä 1990-luvulla. Ennätysmäiset työttömyysluvut huolestuttivat vastavalmistuvia ja säästöt sekä talous olivat kestoaiheita.

Esillä olivat niin korkeat opintolainojen korot kuin uusi työttömyysturvalaki, joka esti yhtäaikaisen yliopistolla kirjoilla ja työttömänä olemisen.

Lehden 17/93 etusivulla uutisoitiin yliopiston päätöksessä jäädyttää yliopiston virat. Virkojen täyttäminen ja avoimeksi julistaminen kiellettiin. Samassa lehdessä Aaro Ollikainen kirjoitti akateemisten työttömyyden pahenemisesta:

Käänne parempaan antaa siis vielä odottaa itseään: [Jouni] Marttisen mukaan bruttokansantuotteen tulisi kasvaa kolmen prosentin vuositahtia vähintään vuoden ajan, jotta työllisyys lähtisi kasvuun. Tälle vuodelle povataan nollakasvua ja kolmen prosentin vauhtiin päästänee joskus ensi vuoden lopulla, joten...niin, mitäpä tässä suotta opintoja kiirehtimään.

Päätoimittaja Tapio Mäkelä oli lehden 20/93 pääkirjoituksessaan kirjoittanut avoimen kirjeen presidentti Mauno Koivistolle. Siinä hän kuvaili yliopiston tilannetta ja pyysi presidenttiä puolustamaan korkeakoululaitosta:

Turun yliopistolta vaaditaan ensi vuonna säästöinä niin suuri summa, ettei edes kaikkien professuurien lakkauttaminen riittäisi sen keräämiseksi. Tilanne on yhtä katastrofaalinen jokaisessa maamme korkeakoulussa.
 

Tylkkäri koki draamaa vuoden 91 syksyn edarivaalien alla, kun TYYn edustajisto antoi lehden johtokunnalle potkut. Viralliseksi erottamisen syyksi kokouksessa ilmoitettiin, ettei lehteen oltu tehty yhtä paljon sivuja kuin budjettiin oli merkitty.

Päätoimittaja Eliisa Kilpi kirjoitti aiheesta lehdessä 21/91. Hän lainasi uutisessa pääsihteeri Petri Lampisen kuvausta käydystä keskustelusta: 

Sitoutumattoman sivistyneistön hyökkääjäketju Hemminki-Högman-Lappalainen asettui syöttökuvioon siniviivan tuntumaan. [Puheenjohtaja Jouni K.V] Elomaan maalia kohti sinkoutui kiekkoja vaatien selvityksiä... SS:n hyökkääjät epäilivät johtokunnan ja toimituksen välisen kommunikoinnin ja yhteistyön olevan ongelmallista... Harri Högman nousi nopeasti B-pisteen tuntumaan ja lämäsi: ”Johtokunta on vaihdettava”

Samassa uutisessa haastateltu Sitoutumattoman sivistyneistön edustaja Harri Lappalainen oli tyytymätön lehden yleiseen ilmeeseen ja nosti kokemiaan epäkohtia esiin:

Mikäli toimituskunta kannattaa tiettyjä poliittisia aatteita, leimautuu koko yliopiston väki. Yliopiston ulkopuoliset, jotka lukevat Tylkkäriä, saavat opiskelusta yksipuolisen kuvan. Omat vanhempani lukevat lehteä silloin tällöin, ja he haluaisivat siihen positiivisemman sävyn.

Epäluottamuslauseen takana olivat olleet edustajiston kaikki sitoutumattomat ryhmät. Toimenpidettä taas olivat vastustaneet puoluepoliittiset ryhmät. Aikaisempi johtokunta oli koostunut valtaosin puoluepoliittisestä väestä.

Kilpi kirjoitti aiheesta samassa lehdessä myös pääkirjoituksessaan, joka oli otsikoitu ”Ristipaineita”.

Kun päätoimittajasta oli päätetty, yksi Sitoutumattoman sivistyneistön edustajista oli Kilven mukaan käyttänyt edustajistossa seuraavan puheenvuoron: ”Mun mielestä meidän pitäis valita tähän joku hyvä tyyppi eikä mitään naista.”

Kilpi oli ensimmäinen naispäätoimittaja lehdessä sitten vuoden 1951. Hän oli toiminut Vihreiden edaattorina, ja nosti Tylkkärissä esille liikkeelle tärkeitä teemoja, kuten luonnonsuojelua ja ydinvoiman vastustamista. 

Seuraavan lehden yleisönosastossa johtokunnan erotusta puitiin laajasti. Sitoutumattoman sivistyneistön edustajistoryhmä vastasi ryhmään kohdistuneisiin syytöksiin (22/91):

Päätoimittajan on myös turha jatkaa aloittamallaan linjalla, jonka ilmeisenä tavoitteena on ollut Sitoutumattoman ­Sivistyneistön toiminnan, vaalityön ja vaalimenestyksen estäminen.

Sitoutumaton sivistyneistö oli suurin ryhmä yhdeksällä edustajallaan. Erotustapauksen jälkeen pidetyissä vuoden 1991 edarivaaleissa sitoutumattomat vaaliliitot (Sitoutumaton sivistyneistö mukaan lukien) saivat suuren vaalivoiton. 

Yleisönosastossa 22/91 Tylkkärin toimittaja Tapio Mäkelä kritisoi edustajiston tekemää erotuspäätöstä kirjoituksessaan ”Hyvästi hullut”:

Jos Tylkkäri on sellainen työyhteisö, kuin se alkusyksystä on ollut, kehotan hakemaan tätä toimittajan työpaikkaa. Mikäli edustajiston enemmistö jatkaa jäsenistön rahojen tuhlaamista pikkupolitikoinnilla lehden suhteen, voin suositella tätä työpaikkaa ainoastaan Terminatorille. Teknomachokratisoituva maailma tarvinnee vastustajan sijaan oman paisuneen kuvansa itsensä muuttajaksi. Yhdistäkää Harri, Arnold ja taittokone. Silloin saatte mitä haluatte.
 

Lue lisää

TYL 90: ”Autoistumisesta hyötyvää väestöryhmää ei itse asiassa ole olemassakaan” – 70-luvun Tylkkäreissä poliittiset mielipiteet olivat vahvasti läsnä

Suuri osa 70-luvun alun jutuista Turun ylioppilaslehdessä käsitteli opiskelijapolitiikkaa ja kansallista politiikkaa. Poliittiset mielipiteet olivat läsnä melkeinpä jokaisessa jutussa. (4/2021)

TYL90: ”Ylioppilaslehdenhän on toimittava ’hiivana ja käyteaineena’” – poliittisten asioiden käsittely lehden sivuilla alkoi saada kritiikkiä 60-luvulla

Yhteiskunnalliset kysymykset nousivat hiljalleen esille Turun ylioppilaslehdessä 1960-luvulla. (3/2021)