TYL 90
30.11.2021

TYL90: ”Olen sitä mieltä, että ylioppilaskunta on tuhottava” – 80-luvun alussa Tylkkärissä käsiteltiin ylioppilaskunnan romahdusta

Teksti:
Reeti Jalasmäki

Tylkkärin sisältö muuttui 1980-luvun alkupuoliskolla. 70-luvun poliittinen kinastelu sai tehdä tilaa elokuville, musiikille, teatterille.

Lehti alkoi muistuttaa yhä enemmän journalismia keskustelupalstan sijasta. Lehdessä julkaistiin monen aukeaman juttuja ja tunnettujen henkilöiden, kuten Matin ja Tepon, haastatteluja.

70-luvun lopun ylioppilaskunnan romahdus oli tuoreessa muistissa. Päätoimittaja Pekka Reinikainen käsitteli romahdusta artikkelissaan ”Muuten, olen sitä mieltä, että ylioppilaskunta on tuhottava!” (18/83):

Viime vuosikymmenen lopulla kalisteli kaapissa pidetty luuranko vihdoin estradille: Kahdeksantuhatpäisellä ylioppilaskunnalla ei itse asiassa ole mitään elävää suhdetta jäsenistöönsä. Mitään opiskelijaliikettä ei ole. On vain yli miljoona markkaa jäsenmaksutuloja vuosittain, ja koneisto, joka on rakennettu kuluttamaan tuo summa.

Artikkelissa Reinikainen kirjoitti, että hänen mielestään ylioppilaskunnat tulisi nykymuodossaan lakkauttaa, ja rakentaa alusta alkaen uudelta pohjalta.
 

Syksyn 1983 vaaleissa epäpoliittiset tahot olivat jyränneet ja puoluepoliittiset ryhmät menettivät paikkoja. Ylioppilaskunnassa oltiin siirrytty yli kymmenen vuoden puoluepoliittisen kauden jälkeen takaisin sitoutumattomaan valtaan.

Vaaleissa kymmenen edustajistopaikkaa siirtyi poliitikoilta sitoutumattomille. Suurimmaksi ryhmäksi nousseet lääketieteilijät lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden purkamiseksi (26/83). 

Lehdessä 1/85 päätoimittaja Mikko Huuskonen haastatteli uutta TYYn pääsihteeriä Jarmo Viinasta TYYn nykytilanteesta ja historiasta. Viinanen kuvaili ylioppilaskunnassa viime aikoina tapahtunutta muutosta:

”Mitä näihin odotettavissa oleviin hallintovaaleihin tulee... opiskelijoiden aktiviteetti on ollut sangen matala aina tuonne kuuskytluvulle asti, jolloin tuli tää boomi, joka jatkui seitkytluvun puolelle ja pitemmällekin. Kaikki kuitenkin ylipolitisoitui ja ihmiset karkottuivat.”

Numerossa 14/88 Kimmo Ketonen pohti korkeakoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta Turun yliopistossa. Jutussa oltiin haastateltu eri asiantuntijoita.

[Kasvatustieteiden apulaisprofessori Risto] Rinne innostuu puhumaan niiden tieteiden tulosten arvioinnin vaikeuksista, joiden tulokset eivät ole soveltavan tutkimuksen tavoin muutettavissa välittömien voittojen saavuttamiseksi. Esimerkkinä hän mainitsee kansakunnan tulevaisuudenkin kannalta tärkeän historiallisen tutkimuksen. Sen merkitystä ei voida osoittaa jollakin yksinkertaisella numerolla.

Ketonen jatkaa:

[Valtio-opin dosentti Heikki] Paloheimo viittaa siihen, että tiedeyhteisön käyttäytyminen voi muuttua niin, että mittarit saadaan näyttämään hyvää tulosta, vaikka tutkimusten sisältö onkin jotain muuta. Esimerkiksi hän ottaa tutkimuksen tulosten mittaamisen tutkimustulosten sivumäärän avulla. Toisena esimerkkinä hän ottaa esille tutkintovaatimusten keventämisen vain sillä perusteella, että korkeakouluissa suoritettaisiin paljon tutkintoja.
 

Rauhanliike oli lehdessä vahvasti läsnä 80-luvun aikana. Ydinsotaa pelättiin. Päätoimittaja Reinikainen pohdiskeli Euroopan turvallisuustilannetta koko sivun artikkelissaan ”Sota ja rauha – mikä rauha?” lehdessä 8/83. 

”Parhaillaan käydään erästä taloudellisen sodan taistelua. Länsi-Eurooppa on siinä mukana tarjoamalla sijoituskohteita amerikkalaisten ns. euro-ohjuksille. Jo pelkkä risteilyohjusten uhka on pakottanut Neuvostoliiton kehittelemään omaa risteilyohjustaan.“

80-luvulla syntyi Vihreä Liitto. Tätä liikettä käsiteltiin lehdessä erityisesti vuosi­kymmenen loppupuolella, kun siitä tuli puolue. Huomattavan usein lehden artikkeleissa mainittiin vaatimus ympäristönsuojelusta oppiaineeksi peruskouluun.

Vihreiden edaattori Eliisa Kilpi kirjoitti lehdessä 14/88 YK:n julkistamasta raportista, joka oli juuri ilmestynyt suomeksi nimellä ”Yhteinen tulevaisuutemme”:

”Ympäristöministeriö on pyytänyt raportista lausuntoa mm. ylioppilaskunnilta ja asettanut arvovaltaisen toimikunnan arvioimaan suositusten merkitystä Suomelle. Valtaapitävien punttiin on saatu vibaa. Suomalainen virkamies ei usko edes omia silmiään saati kotimaisia asiantuntijoita. Tarvitaan YK:n asettama arvovaltainen komissio tekemään ympäristöasiat varteenotettaviksi.”
 

Lue lisää

TYL 90: ”Autoistumisesta hyötyvää väestöryhmää ei itse asiassa ole olemassakaan” – 70-luvun Tylkkäreissä poliittiset mielipiteet olivat vahvasti läsnä

Suuri osa 70-luvun alun jutuista Turun ylioppilaslehdessä käsitteli opiskelijapolitiikkaa ja kansallista politiikkaa. Poliittiset mielipiteet olivat läsnä melkeinpä jokaisessa jutussa. (4/2021)

TYL90: ”Ylioppilaslehdenhän on toimittava ’hiivana ja käyteaineena’” – poliittisten asioiden käsittely lehden sivuilla alkoi saada kritiikkiä 60-luvulla

Yhteiskunnalliset kysymykset nousivat hiljalleen esille Turun ylioppilaslehdessä 1960-luvulla. (3/2021)

TYL 90: Suur-Suomea luomassa – Vuonna 1941 Turun ylioppilaslehdessä tiedettiin ”jo etukäteen tämän sodan lopputulos”

Turun ylioppilaslehdessä 40-lukua määritti sota-aika. Vaikka yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnot olivat välillä tauolla, lehteä julkaistiin. (2/2021)