Kulttuuri
09.11.2011

Vakiintunut vaihtoehto

  • Kirjakahvila perustettiin Henrikinkadulle vuonna 1981. Nykyisin se sijaitsee Brinkkalan pihassa. Kirjan kuvitusta.

Kirjakahvilan kolmikymmenvuotista taivalta on muisteltu tänä vuonna useissa tapahtumissa ja nyt myös juhlajulkaisussa.

"Tuntui todella siltä, että kaikki kiinnostava ja uusi kytkeytyi Kirjakahvilaan", muistelee Turun kaupunginteatteria johtava Raija-Liisa Seilo 80-luvun alkua teoksessa Kirjakahvila, 30 vuotta vaihtoehtoisuuden kaipuuta.

Seilo kuuluu Kirjakahvilan perustajasukupolveen ja majaili itse puolisonsa ja toisen opiskelijapariskunnan kanssa samassa puutalokiinteistössä kuin vastaperustettu osuuskunta.

"Kirjis" täyttää tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Pyöreitä vuosia juhlittiin jo kesäkuussa kasariteemaisilla pihajuhlilla. Hankkeen historiaa luotaava artikkelikokoelma julkaistiin lokakuun lopulla.

Juhlakirja katsoo osuuskunnan menneisyyttä ja nykyisyyttä niin queer-kulttuurin, sukupolvikonfliktien kuin yhteiskunnallisen yrittäjyydenkin näkökulmasta.

Kirjakahvila näyttäytyy eri-ikäisille ystävilleen ennen kaikkea vaihtoehtona valtavirralle. "Punk-sukupolven ja vihreiden projektina" tunnetun kahvilan aktiivit pohtivat teksteissään, onko kahvilan "vaihtoehtoisuus" karissut, kun sen asema on vakiintunut.

Kirjakahvilan hallituksen viimeisin puheenjohtaja Tea Tönnov tuo artikkelissaan kysymykseen "kädet tiskivedessä" -näkökulman: "Viattomuuden kukkeimpinakin kulta-aikoina Kirjakahvilassa joku on istunut laskemassa rahoja, listaamassa varastossa olevia kirjoja, karhuamassa laskuja ja hoitamassa viranomaisvelvoitteita."

Vaihtoehtoisuuden edellytys on vapaaehtoisten uurastus. Niitä Kirjakahvilalla on riittänyt jo kolmekymmentä vuotta.

ANNA-ELINA MATILAINEN