Kulttuuri
12.05.2014

Valkoisen naisen taakka

Teksti:
Ilkka Hemmilä
Kuvat:
Fox Searchlight Pictures

Kärsimys jää vaille uskottavia kehyksiä entisen sotavalokuvaajan ohjaamassa perhedraamassa.

 

Uutteran uranaisen valinta perheen ja työn välillä voi olla tarpeeksi hankalaa ilman sitäkin, että jälkimmäinen on kutsumuksellinen maailmanparannustoimi. Kun kriisialueita kiertävä uutisvalokuvaaja Rebecca (Juliette Binoche) loukkaantuu Afganistanissa, saatetaan hänet kotiin aviomiehen ja kahden lapsen luo.

Kotonaan toipuva Rebecca tasapainottelee vaimon ja kuvaajan roolien välillä. Hän selvittää itselleen ja lähipiirilleen – sekä tietenkin katsojalle – haluaan tehdä maailman kärsimys näkyväksi.

Myös elokuvan ohjannut Erik Poppe on konfliktialueita kiertänyt entinen valokuvaaja. Elokuva voisikin tarinansa puolesta käydä intohimoprojektista, mutta kosketus sekä Rebeccan perheeseen että hänen työhönsä jää yllättävän kevyeksi.

Sivuhahmoista tulee statisteja, ja kanssakäyminen heidän parissaan jää ontoksi. Rebecca ei koskaan kunnolla kohtaa sitä, että hänen perheensä ei niinkään kammoa fyysistä poissaoloa vaan siihen liittyvää henkistä epävarmuutta.

Sodassa hänen tarkkuutensa toimii jouhevammin kuin rakkaudessa. Tosin myös kolmannen maailman sotatantereilla kohdattavat ihmiset ovat onttoja objekteja. Heitä koettelevien kriisien ainoa ratkaisu on se, että länsimainen reportteri pamahtaa paikalle ja aktivoi maamiehensä apuun.

Kun sen pahemmin perhe kuin sotakaan eivät tunnu eläviltä, Rebeccan sinänsä määrätietoisesta suhtautumisesta työhönsä on vaikea syttyä. Kärsimystä tallennetaan, mutta siihen ei päästä sisälle. Harhaileva käsikirjoitus kärsii Rebeccan tavoin kohdistusongelmista.

Näyttelijät osaavat työnsä, mutta dialogin kautta intohimot ja ahdistukset välittyvät kömpelösti. Ilmaisuvoimaisen Binochen päähenkilöstä välittämä uupumus kuvaa hahmoa vakuuttavammin kuin tämän suusta kuultavat jäykät latteudet, kuten halveksunta Paris Hilton -uutisointia kohtaan.

Tuhat kertaa hyvää yötä on täynnä mielenkiintoisia kysymyksiä vastuullisesta elämästä. Toimivaan elokuvaan tosin tarvittaisiin myös pari uskottavaa hahmoa, joiden avulla tästä teemasta saisi jotain mielekästä irti.

 

**

 

Tuhat kertaa hyvää yötä

(A Thousand Times Good Night, Norja, 2013, 117 min)

O: Erik Poppe; K: Erik Poppe, Harald Rosenløw-Eeg; N: Juliette Binoche, Nikolaj Coster-Waldau, Lauryn Canny