Kulttuuri
07.12.2011

Yli esteiden

  • Toimi Seppälä tutustui Forum Marinumin Kruununmakasiinin näyttelyssä perämoottorihuoneeseen kulttuuriystävä Hilkka Lehtiön kanssa. ”Yleensä mietin etukäteen, minne voin tulla pyörätuolin kanssa”, Seppälä sanoo.

Kulttuuripääkaupunkivuonna kulttuurin saavutettavuutta on kohennettu vapaaehtoisjoukolla ja teknisillä apuvälineillä.

"Minulla olisi teille ehdotus. Tuota luiskaa tuolla näyttelyn puolella voisi pidentää metrin, jotta siitä tulisi loivempi", Toimi Seppälä, 77, juttelee Forum Marinumin lippukassalla.

Jos ei ota huomioon kyseisen luiskan jyrkkyyttä, Seppälä on tyytyväinen näyttelyn esteettömyyteen. Pyörätuolillakin pääsee rakennuksessa liikkumaan, ainakin avustajan kanssa.

Entisenä telakkatyöntekijänä Seppälä vierailee mieluusti juuri Forum Marinumissa. Tänään hänellä on mukanaan kulttuuriystävä, avustaja Hilkka Lehtiö.

Lehtiö on usean eri organisaation yhteisen Kulttuuriystävä-hankkeen kautta Seppälää avustamaan saapunut vapaaehtoinen.

Turun kulttuuripääkaupunkivuonna kulttuuriystäviä on koulutettu kursseilla, joihon on saatu rahoitusta opetusministeriöltä.

"Tämä ei ole vain kulttuuripääkaupunkivuoden hanke, sillä toimintamme jatkuu ensi vuonna SPR:n koordinoimana", projektikoordinaattori Helena Norokallio hoitokoti Kotikunnaasta kertoo.

Seppälä on ollut tyytyväinen kulttuuriystäviin, joiden kanssa hän on tutustunut näyttelyihin.

"Ilman avustajaa ei tulisi lähdettyä ollenkaan", hän kiteyttää.

Koulutusta ja

induktiosilmukoita

"Olemme olleet mukana tuottamassa noin 20 hankkeeseen tulkkauksia", aloittaa Turku 2011 -säätiön projektikoordinaattori Pauliina Mäkinen. Säätiö ei ole tilastoinut, kuinka paljon saavutettavuus on tänä vuonna lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Mäkinen uskoo kuitenkin eri toimenpiteiden tuottamiin toivottuihin vaikutuksiin.

Ohjelmahankkeet ovat voineet maksutta varata käyttöönsä saavutettavuuden apuvälineitä kuten kulkuluiskia ja induktiosilmukoita. Vapaaehtoisia avustajia on ollut yhteensä noin 30. Vuoden aikana järjestettyihin suurtapahtumiin heitä on tarvittu runsaasti.

"Meillä oli avajaisissa saavutettava katsomo, joka oli tarkoitettu muun muassa pyörätuolilla liikkuville", Mäkinen muistaa.

Myös säätiö on saanut saavutettavuuden edistämiseen hankerahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ohjelmahankkeille on järjestetty kolme koulutustilaisuutta, joissa esteettömyyttä ja saavutettavuutta on tarkasteltu niin arvoina kuin käytännön järjestelyinä.

Mäkinen ei kuitenkaan vielä tiedä, kuinka monen virallisen kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelmassa laaja saavutettavuus on toteutunut. Nyt aiheesta on tekeillä opiskelijatyö, jossa eritellään saavutettavuuden toteutumista kulttuuripääkaupunkivuonna vammaisnäkökulmasta.

Psyykkistä ja

sosiaalista

TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Milja Henttonen muistuttaa, että saavutettavuutta tulee ajatella fyysisen saavutettavuuden lisäksi myös sosiaalisena ja psyykkisenä.

"Monet kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat ovat olleet niin kalliita, ettei opiskelijalla ole ollut mahdollisuutta osallistua niihin", hän sanoo.

Hyvänä säätiön ja opiskelijoiden välisenä yhteistyön muotona Henttonen näkee kuitenkin kulttuuripassin, joka on edistänyt opiskelijoiden kulttuuritapahtumiin osallistumista.

Myös Kynnys ry:n aluesihteeri Olli Nordberg pitää säätiön ja järjestön välistä kommunikaatiota onnistuneena.

"Vuosi on sujunut hyvin ja odotusten mukaisesti. Tosin hankkeille järjestettyjä koulutustilaisuuksia olisi voinut olla enemmän. Vielä on paljon saavutettavaa ja yhteistyötä voisi olla aina enemmän", hän muotoilee.

Tanssitaide

saavuttamattomissa

Nordbergin mukaan monet kulttuuripääkaupunkivuoden kohteet ovat olleet suhteellisen helposti saavutettavissa. Erityisesti kehuja saa hyvin suunniteltu Logomo.

Puutteita kaupungista löytyy kuitenkin edelleen. Nordbergin mukaan esimerkiksi monet tanssitaiteen kulttuurikohteet, kuten Manilla ja Tanssiteatteri Eri, eivät ole esteettömiä. Myöskään kesällä järjestetyn Tall Ship's Regatta -tapahtuman wc-tilat eivät täyttäneet saavutettavuuskriteereitä.

"Tämä on sinänsä kiinnostavaa, sillä edellisenä vuonna vastaavassa tapahtumassa saavutettavuus toteutui. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä asiat eivät vielä kanna itsessään ja tiedotusta on tehostettava entisestään", hän pohtii.

Nordbergin mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut saavutettavuuden näkökulmasta alleviivaus, joka on lisännyt ihmisten tietoisuutta. Hän korostaa, että työtä on jatkettava vuodenvaihteen jälkeenkin.

"On hienoa, että esteettömyyskysymykset ovat nousseet laajasti esille tämän vuoden aikana. Näin myös tämä kulttuuri normalisoituu osaksi arkeamme", hän sanoo.

MIKÄ SAAVUTETTAVUUS?

Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaan kulttuuri on saavutettavaa, kun erilaiset yleisöt voivat ottaa osaa tarjontaan mahdollisimman helposti ja esteettömästi.

Eri vähemmistöjen, ikääntyneiden tai esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvien osallistumismahdollisuuksien lisäksi saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä.

OKM:n mukaan hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on, että kulttuuripalvelujen tuottajat ja rahoittajat sekä rahoituksesta vastaavat päättäjät ovat tietoisia esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuva: LAURI HANNUS