Kolumni
27.02.2013

Elokuvissa vanhus istuu katsomossa

Iäkäs viskikurkku kähisee viimeisiä sanojaan. Tarinan sankari, 25-vuotias mies, tirauttaa kyyneleen. Ohjaaja huutaa "poikki" ja kiittää veteraaninäyttelijää. Hänen roolityönsä on valmis, vaikka kuvaukset ovat hädin tuskin alkaneet.

Kun kakussa on 60 kynttilää, uroksen näyttelijänura on lopussa. Naiset eivät Meryl Streepiä lukuun ottamatta voi edes haaveilla tuosta. Mentorin rooleista kamppaillaan kävelykepit kolisten, ja niistäkin suurin osa menee muutamalle örisijälle.

Ikäihmiset ovat sanattomia uhreja, jotka sankari voi montaasissa pelastaa. Viisaita laukovat ukot tarjoavat hekin vain inspiraatiota, eivät ratkaisuja.

Nuori, nuorempi, paras. Sikariporras kirnuaa teinien euroja, joten kumaraselille ei ole tilaa. Another Year (2010) ja Straight Story (1999) ovat poikkeuksia. Amour (2012), Cannesin Palme d'Or -palkinnon voittaja ja viisinkertainen Oscar-ehdokas, ei varmasti saa kilpailijoita. Twilight-teiniromanssille niitä ilmestyy tusina vuodessa.

Vanhusten kategorisesta marginalisoinnista kertoo jotain se, että ongelmaan tartutaan tavalla tai toisella aina, kun Amourin kaltainen elokuva saapuu teattereihin. Niin kauan, kuin vaarit ja muorit suljetaan omiin yhden genren elokuviinsa, ei ongelmaa edes ymmärretä.

Omalla tavallaan ilahduttava trendi on Gran Torinon (2009) ja Harry Brownin (2008) kaltaisten tarinoiden virkoaminen. Vihainen mies pistää naapuruston jööhön ja murisee vastaväitteille. Tähän on tultu: kärttyinen, aseella ongelmia ratkova sotaveteraani on positiivinen kuva seniorista.

Väitetään, että vanhukset ovat naapureita kaihtimien välistä mulkoilevia tylsimyksiä, joiden elämässä ei ole tapahtunut mitään viimeiseen vuosikymmeneen. Elokuva on toiminnan kieli! Väärin. Vaikka ei pyrkisikään Das Bootin (1981) tapaan kuvaamaan tylsyyden syövyttävyyttä, on harhapoluilla, jos kuvittelee liikkeen olevan oikotie draamaan.

Hidas, aikansa ottava ja jopa pysähtynyt asetelma oli jo Alfred Hitchcockin tehokkaimpia aseita.

Jouko Luhtala

Kirjoittaja on historian opiskelija ja vapaa toimittaja, jolla lienee ikäkriisi.