Mielipiteet
05.11.2013

Kannanotto: Turun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten erikoinen valintamenettely edustajistossa

Ei olisi voinut olla huonompaa ajankohtaa suoran videolähetyksen puuttumiselle edustajiston kokouksesta kuin 30.10.2013. Tuolloin pidettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokous, jossa monien muiden asioiden ohella valittiin kaksi opiskelijaedustajaa Turun yliopiston hallitukseen seuraavalle kaudelle. Videotallenne kokouksesta olisi ollut oiva esimerkki siitä, kuinka huonosti päätöksiä ylioppilaskunnassa voidaan tehdä.

Turun yliopiston hallinnossa opiskelijajäsenten kausi on kaksivuotinen, ja seuraava kausi alkaa vuoden 2014 alussa. Muiden jäsenten kausi kestää 4 vuotta, ja pian ensimmäiset uuden yliopistolain mukaiset hallintoelimet ovat istuneet ensimmäisen kokonaisen kautensa. Yliopisto järjestää keskiryhmän ja professoriryhmän vaalit, ylioppilaskunta nimeää omat edustajansa. Tätä valintaa (ja muita hallinnon opiskelijaedustajapaikkoja) varten TYYllä on olemassa ohjesääntö. Käytännössä menettely toimii siten, että ylioppilaskunnan hallitus avaa TY:n hallituksen opiskelijajäsenten haun, ja haun jälkeen edustajiston asettama valintatoimikunta (jossa on edustaja jokaisesta edustajistoryhmästä) laatii hakijoista yhteenvedon hakemusten perusteella ja haastattelee hakijat. Hakemusten ja haastatteluiden perusteella valintatoimikunta tekee edustajistolle perustellun esityksen valittavista henkilöistä.

No, valintatoimikunta teki työtä käskettyä ja haastatteli hakijat – prosessi vei useamman ihmisen aikaa työpäivän verran. Kuusi seitsemästä hakeneesta haastateltiin. Äänestettyään neljän parhaaksi katsomansa hakijan välillä valintatoimikunta päätyi toteamaan, että hakijoista Juha Isotalo ja Salla Mistola ovat pätevimmät yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi, ja suositteli edustajistolle, että heidät valittaisiin.

Edustajisto ei kuitenkaan tyytynyt valitsemaan esitettyjä henkilöitä, vaan politisoi koko valinnan ja päätti olla kunnioittamatta TYYn tavoitteita toimia sekä tasa-arvoisesti, että valita pätevimmät. Ja tässä valinnassa tulisi erityisesti tarkastella pätevyyttä, eikä edustajistoryhmien voimasuhteita. Jos valittavaksi esitetään useampia henkilöitä kuin paikkoja on tarjolla, on edustajiston valittava nämä henkilöt vaalilla. Ja jos valittavia on kaksi tai useampia, toimitetaan vaalit suhteellista vaalitapaa noudattaen. Toisaalta TYYn säännöt tai edustajiston työjärjestys, toisin kuin joidenkin muiden ylioppilaskuntien säännöt, eivät määrittele tarkemmin sitä, kuinka suhteellinen vaali on toteutettava. Tämä johti pitkään keskusteluun siitä, mikä kaikki on mahdollista suhteellisessa vaalissa, jotta saataisiin varmistettua valittavien henkilöiden edustavan molempia sukupuolia. Myöskään kukaan ehdotetuista henkilöistä ei vetäytynyt valinnasta. Lopulta äänestettiin tavallisella suhteellisella henkilövaalilla, merkiten äänestyslippuun 2-0 nimeä, ja valituiksi tuli kaksi miestä, joita valintatoimikunta ei lopulta edes ollut ottanut jatkotarkasteluun sekä äänestykseen. Sukupuolipariteetista luopuminen ei varmastikaan ollut tarkoituksellista, mutta se oli tietoinen riski, jonka edustajisto otti.

TYYllä on yhdenvertaisuusohjelma, jossa todetaan: "TYYssä annetaan tilaa pohtia omaa sukupuoltaan ja sen ilmaisemista tai ilmaisematta jättämistä vailla pelkoa leimaantumisesta tai syrjinnästä. Sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseksi ylioppilaskunnassa arvioidaan tehtyjen päätösten sukupuolivaikutuksia, ja asiasta järjestetään toimijoille koulutusta. TYYn poliittisen linjapaperin mukaan ylioppilaskunnan hallinnossa ja opiskelijaedustajien valinnassa noudatetaan sukupuolipariteettia, eli pyrkimystä siihen, että hallinnossa on sekä miehiä, että naisia vähintään 40 %. Linjapaperissa todetaan kuitenkin myös, että pariteetista voidaan poiketa, mikäli hakijoiden välillä on huomattava pätevyysero. Lisäksi tämä kirjaus on alisteinen kirjaukselle, jonka mukaan hallinnon opiskelijaedustusta valittaessa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti tiedekuntien ja oppiaineiden edustukseen toimielimessä ja sukupuoli- ja vuosikurssijakaumaan vasta toissijaisesti. TYY kantaa vastuuta sukupuolten välisestä tasa-arvosta esittäessään edustajia yliopistohallintoon ja kouluttaessaan heitä."

Tässä tapauksessa ei ole mitenkään nähtävissä, että nyt valitut miespuoliset henkilöt olisivat huomattavasti pätevämpiä kuin yksikään naispuolinen hakija. Turun yliopiston opiskelijoista naisia on noin 61 %. Silti sukupuolijakauma TYYn johtotehtävissä sekä tärkeissä edustustehtävissä on vääristynyt.

Myöskään alkuperäisen esityksen tiedekuntajakauma ei voi olla syy koko esityksen ohittamiseen. Molemmat esitetyt henkilöt olivat humanistisen tiedekunnan opiskelijoita. Tästäkin ongelmasta olisi päästy vaihtamalla jompikumpi valintatoimikunnan esittämistä henkilöistä seuraavaksi esitettyyn henkilöön, sillä kumpikin seuraavaksi pätevimmiksi arvioiduista hakijoista (mies ja nainen) oli yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Toisekseen yliopiston hallitus ei ole taho, jossa tiedekunnat valvovat omaa etuaan. Yliopiston hallitus poikkeaa merkittävästi tiedekuntien johtokunnista toimintatavoiltaan ja tehtäviltään. Johtokunnissa on vielä ymmärrettävää, että niissä olisi mahdollisimman kattava laitosten ja oppiaineiden edustus. Hallituksen jäsenten tulee kuitenkin pystyä toimimaan nurkkakuntaisuuden yläpuolella, ajatellen koko yliopiston parasta ja suuria linjoja. Tähän vaaditaan parhaat osaajat, myös opiskelijoiden joukosta, mikäli me haluamme olla yksi Suomen parhaimmista yliopistoista.

Edustajisto teki siis valinnan käsittelemättä hakukuulutuksessa mainittuja seikkoja ja perehtymättä hakemuksiin, eikä se edes pyytänyt hakijoita esittäytymään. Miksi valintatoimikunta siis ylipäänsä teki yhtään mitään? Jos päätökset halutaan tehdä poliittisesti, olisi se edes voitava kertoa avoimesti. Nykyinen toimintatapa on täysin päätön, sillä siinä hukataan useita tunteja luottamushenkilöiden sekä TYYn palkattujen asiantuntijoiden aikaa. Mikäli pätevyyden arvioimisesta halutaan luopua, olisi opiskelijaedustajat valittava eräiden muiden ylioppilaskuntien tapaan vaikkapa edustajistovaalien yhteydessä järjestettävällä hallintovaalilla, eikä järjestää näennäisarviointia pätevyydestä hakumenettelyineen.

Valintatoimikunnan toiminta on sekin lähtökohtaisesti jo hieman ongelmallista. Valintatoimikunnan koulutus tehtävään on puutteellista, ja sen kokoonpano voi vaihtua edustajistoryhmien ilmoituksella. Toimikunnalla ei ole myöskään mitään ennalta määrättyä työkalua hakijoiden pätevyyden arvioimiseen. Vaikka toimikunnassa on edustaja kaikista edustajistoryhmistä, eivät valintatoimikunnan äänestykset noudata edustajiston voimasuhteita, mikä voi olla ongelmallista, jos edustajisto ei jostain syystä halua sitoutua hyväksymiinsä toimintatapoihin ja arvosta toimikunnan arviointikykyä. Valintatoimikunta oli tässä tapauksessa ainoa taho, jolla oli kaikki hakemukset nähtävissä, ja joka seurasi hakijoiden haastattelut. Lisäksi he perehtyivät seitsemännen hakijan hakemukseen, jonka edustajisto kokonaan ohitti.

Vaikka valitut henkilöt eivät ole epäpäteviä tehtävään, vaikuttaa koko prosessi silti hyvin erikoiselta. Mikäli edustajiston tekemästä päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, valituksella voi olla mahdollisuus mennä läpi kaikkien äänestystapaan liittyvien epäselvyyksien sekä tasa-arvopyrkimykset ja pätevimmät hakijat ohittavan toimintatavan vuoksi.

Jos valinnasta joudutaan keskustelemaan useita tunteja kokouksessa, miksei päätöstä pöydätty ja otettu tuumaustaukoa? Edustajistolle jäi tehdystä päätöksestä ja prosessista selkeästi todella huono maku suuhun. Edustajisto tuskin tulee käsittelemään valintaa uudelleen, vaikka valintatavan vuoksi valitut henkilöt eivät periaatteessa nautikaan edustajiston enemmistön luottamusta. Tietysti valinta voi silti tulla uudelleenarvioitavaksi oikeusprosessin kautta. Seuraavan edustajiston täytyy ehdottomasti keskittyä toimintakulttuurin kehittämiseen, avoimuuteen ja sääntöjäkin lienee hyvä muuttaa siten, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan. Nyt tehty valinta näyttäytyy tiettyjen ryhmien oman ehdokkaan läpirunnomisena, eikä harkitulta valinnalta pätevimpien edustajien saamiseksi yliopiston hallitukseen. Opiskelijaedustajat ovat myöskin pitäneet tasa-arvonäkökohtia yllä yliopistokollegiossa, joka valitsee yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen. Edustajiston tekemä valinta saa tasa-arvopyrkimykset näyttäytymään todella oudossa valossa, eikä valinta millään tapaa lisää ylioppilaskunnan uskottavuutta. Yliopistokollegion muut ryhmät ovat antaneet ymmärtää, että TYYtä pidetään naurettavana ja tekopyhänä toimijana, joka saarnaa sukupuolipariteetista, mutta ei noudata sitä itse. Vaikka yliopiston hallituksen jäsenet valitsee kukin ryhmä keskuudestaan, eikä tasa-arvoa valintatavan vuoksi aina ehkä edes voi noudattaa ryhmän sisällä, tulisi hallituksen kuitenkin kokonaisuudessaan noudattaa tasa-arvolain 4 a §:n vaatimusta siitä, että naisia sekä miehiä tulee kumpiakin olla edustettuna vähintään 40 prosenttia. Tehty päätös voi hankaloittaa hallituksen ulkopuolisten jäsenten valintaa, mikäli heitä täytyy käyttää hallituksen sukupuolitasapainon korjaamiseen.

Tuomo Liljenbäck, TYRMY

Demariopiskelijat – TOSY

Tanja Amper, Eduxi

Humanistilista

Soihdunkantajat

Turun yliopiston Vihreä vasemmisto

Vihreä lista